Antti Kurvinen Keskustavaikuttaja Etelä-Pohjanmaan Kauhavalta. Oikeustieteen maisteri. Kansanedustajaehdokas 2015 Vaasan vaalipiirissä

Luopio-opiskelijan vinkit Sipilälle

Keskusta valmistelee 2010-luvun kovinta poliittista ohjelmapaperia Suomen selviytymissuunnitelmaa. Yksi osa suunnitelmasta on työurien pidentäminen. Uran pituutta on saatava myös alkuun.

Työurien pidentämisessä olen luopio, sillä opiskelen yliopistossa seitsemättä vuotta. Oma opiskelu on venynyt siitä yleisimmästä syystä: työn takia.

Nyt kun valmistuminen häämöttää, ajattelin pitkällisen opiskelijakokemuksen tuomalla näkemyksellä antaa puheenjohtaja Juha Sipilälle viisi vinkkiä siihen, miten opiskelijat saataisiin nopeammin töihin.

Ensimmäinen ongelma tulee eteen jo ennen opintojen aloitusta. Se on Suomen pöljä korkeakoulujen valintajärjestelmä.

Pääsykoeruletista pitää välttämättä päästä. Se aiheuttaa 2-3 välivuotta nuorille. Lukukilpailujen sijaan opiskelijat tulisi valita soveltuvuus- ja aineistokokeilla tai hyödyntämällä ylioppilastodistusta.

Yliopistojen tulisi järjestää yhteisvalintoja. Pitkällä tähtäimellä yo-kokeen voisi sulauttaa valtakunnalliseen kokeeseen, jolla haettaisiin myös amk- ja yliopistokoulutukseen. Ylioppilaslakin merkitys on nykyaikana lähinnä kivana vappuhattuna.

Toinen vinkki on, että myös korkeakouluissa tutkintotie muuttuisi malliin ”oppipojasta mestariksi”.

Jatkossa opiskeltaisiin 2-3 vuotta ja sen jälkeen jokaisen opiskelijan pitäisi mennä pariksi vuodeksi töihin. Kun työelämästä olisi haettu kenttäkokemusta, voitaisiin suorittaa ylempi tutkinto tai muuta ammatillista jatkokoulutusta.

Pakollinen työelämävaihe motivoisi ja auttaisi nykyistä paremmin suuntaamaan opintoja omaa osaamista ja työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Myös työuraan kertyisi muutama lisävuosi.

Puhun kokemuksesta: itselle oikeustiede on auennut kunnolla vasta kun olen päässyt peilaamaan teoriaa töissäni kokemaani.

Suomessa on jo yksi korkeakoulu, joka toimii esittämälläni tavalla. Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuneiden luutnanttien pitää olla pari vuotta töissä ennen kuin he pääsevät suorittamaan sotatieteiden maisterin tutkintoa.

Opintotukea pitäisi joustavoittaa. Nykyinen jäykkyys johtaa siihen, että opiskelijat joko jättävät nostamatta sitä tai kituuttavat köyhyysloukussa. Opintotukea pitäisi uudistaa malliin: nosta pidempään vähemmän tai lyhyen aikaa enemmän.

Opintolainan suosio kasvaa vain tekemällä siitä sosiaalisempi. Lainaa voitaisiin antaa anteeksi, jos ihminen ajautuu kriiseihin tai se voisi olla palkkio nopeasta opiskelusta. Varma tapa pidentää opintoaikoja on leikata nykyistä tukea. Kiristykset pitää tehdä säätelemällä tuen määrää opintoajan mukaan.

Neljäs keino on satsaaminen opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin. Herkkiä nuoria ajautuu avun puutteessa jatkuvasti syrjään.

Henkiseen hyvinvointiin pitää kohdistaa huomio myös nuorten työterveyshuollossa. Yhtään kolmekymppistä naista ei ole varaa kirjoittaa sairauseläkkeelle masennuksesta. Opiskelijoita syrjäyttävät myös alkoholi ja huumeet, joiden haasteeseen Keskusta onkin viime aikoina vastannut.

Soisin Sipilän myös tarttuvan periaatteellisiin kysymyksiin. Onko opinto-ohjaus suomalaisissa kouluissa kunnossa? Kumpi on yliopisto-opinnoissa tärkeämpää: tieteenteoria vai ihmisten johtaminen? Ovatko tutkintomme ajan tasalla? Onko maksuton koulutus itseisarvo?

Näitä kysymyksiä meitä velvoittaa miettimään erään laihialaisen maakauppiaan perintö.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän juhamakkonen kuva
Juha Makkonen

"Suomessa on jo yksi korkeakoulu, joka toimii esittämälläni tavalla."

Korkeakouluja ne on amk:tkin ja siellä on kaikissa sama systeemi.
Uuden haun kautta ylempää tutkintoa suorittamaan kun aiemmasta tutkinnosta (ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto) on kulunut kolme vuotta. Suorittamistapa vielä kätevästi työn ohessa.

Itse aloittaisin ylioppilastutkinnon poistolla kun on jo käytettävissä lukion päättötodistuksen keskiarvo (näyttö pitemmältä aikaa) ja tulevat pääsykokeet. Samalla poistuisi haitallinen vaikutus siitä, että tähdätään jotain tiettyä koesarjaa varten sen sijaan että opiskeltaisiin yleisemmin elämää varten. Näitä yo-kokeita kun tuodaan esille jo lukion alussa, mikä on väärä motiivi opiskeluun.

Yo-kokeiden poisto on oikea ratkaisu siksikin, että on olemassa myös toisen asteen ammatillisten opintojen väylä. Samat kelpoisuudet, mutta yo-tutkintoa ei yllättäen näytä tarvittavan. Keisarilla ei siis ole vaatteita. Yo-kokeiden poisto voi olla myös saavutettavuus/tasa-arvotekijä, sillä se on suomalaisen tutkintoon johtavan opiskelujen ainoa maksullinen osa.

Hyviä kysymyksiä lopussa.

Elias Paatos

Muusta voi olla jollain tasolla samaa mieltä, mutta tuollainen parin vuoden pakollisen työjakson ehdottaminen tuntuu järisyttävän typerältä aivopierulta. Mitähän tapahtuu siinä tilanteessa kun niitä töitä ei vajaataitoisella pari vuotta teoriaa opiskelleelle perusopinnot suorittaneelle "osaajalle" löydykään? Kaupan kassalla istuminenkaan ei taida monelle yliopisto-opiskelijalle kovin kummoista käytännön osaamista antaa.

Millä pakottaa työnantajat maksamaan osaamattomille työntekijöille palkkaa? Vai pitäisikö suuri osa opiskelijoista pakottaa palkatta ilmaiseksi työvoimaksi sotkemaan työmarkkinoita?

Käyttäjän jokojo kuva
Jaakko Kojo

Pitkän linjan käyneenä (am, opisto, korkeakoulu, ei yo.) ja lainalla opiskelleena voin sanoa, että vain parhailla AMK-opiskelijoilla on edellytyksiä korkeakouluopintoihin. Tietä sivusta ei pitäisi avata ilman pääsykokeita. Ylioppilaita on ihan tarpeeksi. Yliopiston voisi jakaa voimakkaammin alempaan (maisteri) tutkintoon ja ylempiin tutkintoihin. Menköön se välillä töihin, joka pääsee. Meillä on 300 000 työtöntä ja noin 60 000 ei missään kirjoissa olevia. Heille pitäisi saada ensisijaisesti töitä. Opintovelkaa ei pidä pelästyä, sillä valtion ehtojen pitää turvata helppo takaisinmaksu. Enää ei ole inflaatiota, joka tuli minun pelastuksekseni aikanaan. Pakollisella työharjoittelulla ei pidä tukkia menestyvien tietä. Tosin nyt taitaa olla runsaasti työttömiä tohtoreitakin. Remonttia tarvittaisiin.

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

En oikein hahmottanut, miten soveltuvuus- ja aineistokokeet tässä eroaisivat pääsykokeissa, mutta pääsykokeiden korvaaminen yo-kirjoituksiin pohjautuvalla mallilla johtaisi siihen, että pääsykoerumban sijasta ihmiset lähtisivät yo-kirjoitusten uudelleensuorittamisrumbaan kokeilemaan arvosanojensa korottamista jos eivät heti pääse haluamaansa opiskelupaikkaan.

Työelämävaiheen funktiota en tajua. Liittyisikö mukaan jonkinlainen takuu siitä että kandi tosiaan saisi omaa alaansa vastaava työ työelämävaiheen koittaessa? Jos ei, maisteripaperin saaminen tai saamatta jääminen riippuu yhtä paljon tuurista ja suhteista kuin kyvyistä, tai sitten gäppi kandin ja maisterin tutkintojen välillä venyisi niin suuresti että aikaisemmin kandin paperia varten opiskellut asiat ehtisivät jo unohtua. Eiväthän nykyään läheskään kaikki maisteritkaan saa oman alansa töitä.

Mielenterveyspalveluihin satsaaminen on toki erittäin suotavaa ja on hyvä että Keskustassakin kiinnitetään tähän huomiota, mutta en haluaisi että mielenterveyttä tarkastellaan kokovaltaisen työelämälähtöisesti - eli niin että mielenterveyspalvelujen pääasiallinen funktio on saada ihmiset takaisin työelämään - vaan ihmislähtöisesti. En usko että Antti tarkoittaa lauseella "Yhtään kolmekymppistä naista ei ole varaa kirjoittaa sairauseläkkeelle masennuksesta" sitä, että nykyistä sairauseläkkeiden antoa tiukennetaan, mutta valitettavan monet ajattelevat että vastaus mielenterveysongelmiin olisi juuri silmien sulkeminen niiltä ja ihmisten patistaminen töihin, olivatpa he siihen kykeneväisiä tai eivät.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kurvisella on tässä nyt monta erittäin huonoa ajatusta. Yritän käydä ne läpi yksi kerrallaan.

Mitä tulee ajatukseen yliopistojen yhteishausta, niin mainitsin jo Kurvisen viime bloggauksen kommenteissa, että se ei oikein käy päinsä. Yliopistojen valintakoelautakuntia ei tule syrjäyttää, ja siinä ei ole kyse vain mustasukkaisesta autonomian valvomisesta. Eri yliopistoissa on tieteenaloilla aina erityisalueensa, jotka on hyvä tuoda esille jo pääsykokeissa opiskelija-ainesta valikoitaessa.

Tämän pitäisi olla selvä asia jo itsessään. Keskustanuorten puheenjohtaja voi kuitenkin myös pohdiskella asiaa tästä näkökulmasta: mikäli yliopistoissa olisi yhteishaku ja yhteneväiset opetusohjelmat, niin sen jälkeen olisi hyvin helppo karsia maakuntayliopistojen verkostoa ja keskittää koulutus pariin kolmeen suureen "huippuyliopistoon". Tätä nyt tuskin puolueessa kuitenkaan halutaan?

Ylioppilastodistuksen painoarvon varovaisesta lisäämisestä yliopistoihin pyrittäessä voi keskustella. Ylipäätään voisi olla hyväkin, jos lukio toimisi jälleen vanhassa tehtävässään yliopistoon sekä korkeakouluun valmistavana oppilaitoksena. Tällöin nuoria voisi kannustaa tekemään ratkaisunsa jo ennen lukioon hakeutumista, mikä osaltaan auttaisi yliopistoihin tulevan opiskelijamäärän vähentämistä -- ja kyllä vain, sitä on vähennettävä, ja nuoria on ohjattava muille aloille.

Aivan täysin en hahmota, miten Kurvisen ehdottamat "soveltuvuus- ja aineistokokeet" eroaisivat nykyisistä pääsykokeista. Yliopistoilla olisi edelleen itsehallintonsa takaama oikeus säätää kokeista itse lautakunnissaan, riippumatta siitä miksi niitä kutsuttaisiin. Paitsi tietysti, jos Keskusta haluaakin laittaa helvetinmoisella rehkimisellä aikaansaadun yliopistolain jälleen uuteen remonttiin.

"Pitkän tähtäimen" visio yliopistoon ja ammattikorkeakouluihin pyrkimisen sulauttamisesta yhteisvalintakokeeksi on ikävä kyllä epäkelpo ajatus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat kokonaan erilaisia opinahjoja. Teknistieteellisellä puolella ratkaisu voisi tulla kysymykseen, mutta siellähän on jo suhteellisen helppoa hakeutua insinöörin paperien suorittamisen jälkeen diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelmaan; vuorovaikutus siis toimii näinkin.

Oman alan työharjoittelun sisällyttäminen kandidaatintutkintoon peräti _pakolliseksi_ kuormittaisi käytännössä sekä yliopistojen hallintoa ja harjoittelupaikoista kilpailevia opiskelijoita. Todennäköisesti se saattaisi lisätä halua teettää palkatonta työtä harjoittelijoilla, joilla ei olisi harjoittelun pakollisuuden vuoksi varaa tinkiä -- esimerkkinä vaikkapa kääntäjän pätevyyttä suorittavat, joiden työehdot ovat heikoissa kantimissa valmistumisen jälkeenkin. Auskultointi on jo käytössä niissä yliopistollisissa tutkinnoissa, joissa sitä tarvitaan. Maanpuolustuskorkeakoulu on tarkoitukseltaan siinä määrin _sui generis_, että sitä ei oikein voi ottaa verrokiksi. Käsittääkseni kadeteille järjestetään myös ilmainen majoitus opintojen ajaksi.

Tämän kielteisen osuuden jälkeen voi antaa varovaisen myönteisen kommentin Kurvisen bloggauksen muutaman viimeisen kappaleen osalta. Opintotukea ei luonnollisestikaan pidä leikata, mutta periaatteessa kannatan perustutkintoa suorittavien kaikkea muunlaista potkimista perseelle, että he valmistaisivat joskus. Mielenterveyspalveluihin satsaaminen on aina paikallaan, ja omastakin puolestani opiskelijat saisivat hillitä viinan kittaamistaan.

Mitä tulee muihin kysymyksiin, "tieteenteoria ja ihmisten johtaminen" eivät ole toisilleen vastakkaisia asioita. Ja kyllä, maksuton sivistys on itseisarvo -- tästä asiasta voin linkittää vanhan kirjoitukseni.

Käyttäjän anttikurvinen kuva
Antti Kurvinen

Minulla ja Jussilla on vähän eri näkökulma tähän aiheeseen. Jussi katselee asiaa - aivan oikein - yliopistollisen tutkimuksen näkökulmasta. Itse taas katson nuorten työllistymisen suunnasta.

Muutama kommentin kommentti:

a) Yhteisvalintojen ei tietenkään tarvitse tarkoittaa omaleimaisuuden poistamista eri yliopistoilta. Eiköhän oma profiloituminen tule esille opintojen aikana, tiedekunnan tutkimuksen suuntaamisessa jne.

b) "Soveltuvuus- ja aineistokokeilla" tarkoitan valintakokeita, joissa tietyn alan kirjallisuuden lukemisen sijaan testattaisiin pyrkijöiden tiedonkäsittelyvalmiuksia ja "herkillä aloilla" lääketiede, opettajat tms. myös henkilön soveltuvuutta alalle. Pääsykoe voisi myös rakentua lukion oppimäärään / yo-tutkinnon aihepiiriin enemmän (niin kauan kuin meillä jou-tutkinto on).

c) Ilman työelämärelevanssia ei töitä tutkinnon jälkeen löydy. Minusta järjestetty harjoittelujärjestelmä "villien" ilmaisten harjoittelupaikkojen sijaan on parempi kun harjoittelua tarvitaan...

c) Tieteenteoria on tärkeää. Hieman populistisella (myönnetään!) heitolla hain sitä, että työelämävalmiuksia (kuten henkilöstöjohtamista ja talouden hallintaa) pitäisi tuoda mukaan enemmän yo-tutkintoihin. Tieteenteoriaakin on toki oltava :)

Haluaisinkin vähän viritellä keskustelua siitä, voisiko yliopistoissa nykyistä selkeämmin jakautua niin opiskelijoiden kuin opetushenkilöstön panos tutkimukseen ja käytännöllisempään opetukseen. Minulla on useita kavereita suunnannut tutkijan uralle, joka on hieno ura. Suurin osa ei tälle ladulle lähde. Nykytilanne tekee akateemisesti motivoituneen nuoren tilanteen hankalaksi mm. heikon palkkauksen ja pätkävirkojen takia. Taas "enemmistön" tilannetta parannettaisiin, jos työelämäsuuntautuneelle opiskelijalle tarjottaisiin enemmän oppia sinne käytännön maailmaan...

Käyttäjän KennethSundberg kuva
Kenneth Sundberg

Hienoja ajatuksia Antti.

Yhteen asiaan tässä kiinnitin silmäni. Mielestäni virkkeesi "Pitkällä tähtäimellä yo-kokeen voisi sulauttaa valtakunnalliseen kokeeseen, jolla haettaisiin myös amk- ja yliopistokoulutukseen." tuhoaa sen ajatuksen, että ammattikoululainen jonka yleissivistävä opetus on paljon suppeampi, voisi pärjätä näissä kokeissa. Ammattikoululaisille täytyy myös tarjota mahdollisimman hyvät mahdollisuudet jatko-opiskeluun. Esim. omalla kohdallani olen erittäin kiitollinen että kävin tämän "3 vuoden ilmaisen valmarin", enkä lukiota. Molemmissa toki hyvät ja huonot puolensa, kuten että matematiikkaa oli auttamattoman vähän ammattikoulussa. Voi olla että olen hakoteillä tämän asian kanssa, kun en tiedä miten olet visioinut tätä valtakunnallista koetta.

Mielestäni "oppipojasta mestariksi" -malli olisi mahtava. Ja onhan tästä toimivaa näyttöä, niin MPK:ssa kuin YAmk-tutkinnossa.

Oppilaanohjaus täytyy nostaa valovuosia korkeammalle tasolle. Myös se osaltaan auttaa että me nuoret pääsisimme aikaisemmin työuralle. On valitettavaa kuinka moni eksyy väärälle alalle. Tämä ongelma täytyy ratkaista.

Toimituksen poiminnat