*

Antti Kurvinen Keskustavaikuttaja Etelä-Pohjanmaan Kauhavalta. Oikeustieteen maisteri. Kansanedustajaehdokas 2015 Vaasan vaalipiirissä

On muutoksen ja totuuden aika

Neljä vuotta ja kymmenen kuukautta sitten aloitin työt Apollonkadulla. Ensin toimin opiskelijaliiton puheenjohtajana ja lokakuusta 2009 Keskustanuorten kärjessä. Ensi sunnuntaina Mikkelissä siirryn takaisin riviin. On aika katsoa taakse ja eteenpäin.

Kauteni nuoriso- ja opiskelijaliikkeen parissa on ollut antoisa, opettavainen, mutta raskaskin. Kevään 2011 eduskuntavaalitappio oli viedä uskon koko kansanliikkeeltä. Tilanne oli erityisen vaikea nuorille, jotka joutuivat muiden puolueiden ja median pilkatessa todella vakavasti miettimään, onko keskustalaisuudella tulevaisuutta.

Keskustan tappiossa oli paljon eurokriisin iskua, joka kaatoi hallituksia pitkin Eurooppaa. Mukana oli myös ihmisten kyllästymistä ja pitkän hallituskauden aiheuttamaa väsymystä. Tappion syvyys johtui kuitenkin omista virheistä. Puolueen sisäinen ilmapiiri oli sairas. Ihmiset kyyläsivät kuka oli kenenkin lounasseurana ja kokouksissa puheenvuoron sisällöllä ei ollut väliä vaan sen esittäjällä. Puoluetyön lähtökohtana oli haalia rahaa ja työpaikkoja omalle sisäiselle klikille.

Myös poliittinen viesti oli haalistunut. Liian monessa puolueen keskeisiä arvoja sivuavassa kysymyksessä annettiin periksi tai todettiin, ettei asialle voida mitään. Hallituskausi 2007 – 2011 osoitti kipeästi, että yhteistyö Kokoomuksen kanssa on Keskustalle vaikeaa. Vaikka yrittäjyydessä ja valinnanvapaudessa meillä on yhteistä, on porvarihallitus omiaan hämärtämään Keskustan omaleimaisuuden. ”Vapaan kansan suora tie” vääntyy liikaa oikealle.

Ilmiö ei ole vain suomalainen; keskustalaiset puolueet pitkin Eurooppaa ovat menettäneet kannatustaan oltuaan hallituksessa oikeiston kanssa. Saksan FDP putosi parlamentista, Briteissä liberaalidemokraatit ovat romahtaneet gallupeissa ja Ruotsissa Centerpartiet niin ikään taistelee olemassaolostaan. Jokainen voi vetää tästä johtopäätöksiään. Yhtä kaikki Keskustan menestyksen takaa vain oman äärikeskustalaisen linjan korostaminen vailla turhia siteitä oikealle tai vasemmalle.

Neljän vuoden takaiseen riitelyyn verrattuna on ollut mahtavaa huomata, miten Juha Sipilän johdolla liike on eleettömästi eheytynyt. Toivon, että edes yhden sukupolven ajan muistaisimme, mihin riitely ja väen jakaminen vuohiin ja lampaisiin johtaa. Alkion taloon mahtuvat niin sosiaaliliberaalit kuin maalaisliittolaiset.

Gallup-hurmoksesta huolimatta Keskustan pitäisi uskaltaa toteuttaa todellinen järjestöuudistus. Sadoille puolueeseen liittyjille on löydyttävä nykyaikaisia tapoja vaikuttaa ja mielekkyyttä jäsenyydelle. Keskustan säännöt on rukattava niin, että kenttäorganisaatioon jää vain eläviä yhdistyksiä. Ne voivat olla yhden kylän tai usean kunnan kokoisia; oleellista pitää olla toiminnallisuus.

Puolueen valtarakenteiden ei pidä suosia uinuvien yhdistysten tekohengittämistä. Puolueyhdistyksiin pitää luoda keskustelua ajankohtaisista asioista ja maailmanparannusta. Puoluetoimiston roolina on oltava säännöllisten jäsenkyselyjen ja muiden vaikutusmahdollisuuksien rakentaminen verkkoon.

Kun politiikan päiväperhoset vaihteeksi pyörivät ympärillämme, emme saa kadottaa mielestämme niitä ihmisiä, joita varten Keskusta on perustettu.

Keskustasta ei saa tulla pelkkää menestyjien puoluetta. Meidän on pidettävä huolta tämän päivän ”köyhistä”. Heistä, joita yhteiskuntamme syrjäyttää. Keskustan on annettava mahdollisuus ja tilaa mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja velkaantuneille.

Keskustan on oltava myös tämän päivän ”torppareiden” asialla. Heidän, jotka ahkerasti raatavat yhteiskunnallisten vinoumien painamina. Torppareita ovat esimerkiksi opiskelijat, omaishoitajat ja vuokratyöntekijät.

Tulevaisuudessa Keskustalle merkittävä äänestäjäryhmä ovat ”itselliset”. Juuri he, joiden Matti Vanhanen kertoi haravoivan säntillisesti pihansa.

Suomessa on suuri joukko maanomistajia, omakotiasujia ja osakesäästäjiä, joista tuntuu, ettei heidän ponnistelunsa kannata. Yrittäjät ja viljelijät kokevat, että he ovat ehtymätön mahdollisuus uusille kulutus- ja energiaveroille. Tämän työteliään keskiluokan asioita eivät demarit ymmärrä ja Kokoomukselle heidän lompsansa on liian ohut.

Puheenjohtajavuodet ovat vakuuttaneet, että Keskusta on todellinen kansanpuolue. Alkiolainen aate kestää kovimmatkin myrskyt. On aika katsoa luottavaisesti eteenpäin.

 

Kirjoittaja on toiminut Keskustan Opiskelijaliitto KOL:n puheenjohtaja 2009 ja Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja 2009 - 2013.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän PetriLariSalo kuva
Petri Salo

Kaikessa tässä pitää nähdä uusien mahdollisuuksien siemensäkki.

Vaan kenen asialla on keskusta? Ihan oikeasti. Onko perustuslailla merkitystä? Ja jos on, niin mitä keskusta aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi? Ja onko Pekkarisen Mauri ulostuloineen tosissaan?

Tästä avoimesta linkistä lisää:
http://suomi2017.wordpress.com/2013/03/25/keskusta/

Jonas Hellgren

"Katsokaa, ei täpliä" sanoi leopardi käpälällä hampaitaan peitellen.

Toimituksen poiminnat