*

Antti Kurvinen Keskustavaikuttaja Etelä-Pohjanmaan Kauhavalta. Oikeustieteen maisteri. Kansanedustajaehdokas 2015 Vaasan vaalipiirissä

Vähemmistöhallitusta pukkaa?

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/tutkijat-vahemmistoha...

 

http://www.suomenmaa.fi/paakirjoitus/olisiko_v%C3%A4hemmist%C3%B6hallitu...

 

Tiistaina 11.3. tutkija Karina Jutila ja Pohjoismaiden Neuvoston keskiryhmän pääsihteeri Terhi Tikkala toivat esiin mielipiteensä, että seuraava hallitus voisi olla vikkelä vähemmistöhallitus, joka voisi tehdä linjakkaampaa ja tehokkaampaa politiikkaa. Vähemmistöhallitus tarkoittaa hallitusta, jonka puolueilla on alle 100 paikkaa eduskunnassa. Sellaiset hallitukset ovat tyypillisiä Norjan, Ruotsin ja Tanskan politiikalle.

Kuluvan hallituskauden fiasko osoittaa, että Suomessa pitää unohtaa ylileveät sateenkaaret hallituspohjana. Ihanne seuraavaksi hallitukseksi on yhteiset arvot jakava enemmistöhallitus, mutta jos vaalitulos ei sitä mahdollista, voisi uskottava vähemmistöhallitus olla parempi kuin sekava sikspäkki.

 
Pidän Jutilan ja Tikkalan tavoin täysin mahdollisena sitä, että alle sadalla kansanedustajalla hallitseva valtioneuvosto pysyisi vallassa opposition eri ryhmien tukiessa vuorotellen eri hankkeita. Vähemmistöhallituksen parhaana puolena piirijohtaja pitää selkeää poliittista linjaa ja yhteishenkeä. Vähemmistöhallitus ei ajautuisi pattitilanteisiin.

Tiivis vähemmistöhallitus ei olisi myöskään sateenkaaren päässä roikkuvien pienpuolueiden vanki. Toimiva vähemmistöhallitus ei kaatuisi homoliittoihin tai ydinvoimaan. Suomen talouden tervehdyttäminen tarvitsee tehokkaan työhallituksen, ei enemmistön huutokuoroa.

Uskon Keskustan nykyisen linjan ja puoluejohdon sopivan vähemmistöhallitukseen. Juha Sipilän dynaaminen ja ratkaisukeskeinen ote toimisi myös vähemmistöhallituksen ruorissa. Keskusta voisi johtaa 2-3 puolueen vähemmistöhallitusta, joka pyrkisi hakemaan laajaa yhteisymmärrystä ja luovia ratkaisuja Suomen pelastamiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Vaikea sanoa, kumpi hallituksen päätöksentekoa on vaikeuttanut enemmän: huomattavan laaja pohja vai poikkeuksellisen hankala julkisen talouden tilanne?

Ihan jokainen hallitus ei ole näitä rakenteellisia kysymyksiä joutunut miettimään tai ei ole sitä viitsinyt tehdä.

Viime vuosikymmenen lopulla Suomen taloudessa alkoi kuiva kausi kansainvälisen talouden kriiseineen ja Nokia-klusterin romahduksineen. Samaan aikaan painaa päälle kansan eläköityminen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Ihan jokainen hallitus ei ole näitä rakenteellisia kysymyksiä joutunut miettimään tai ei ole sitä viitsinyt tehdä.

Muistuu mieleeni presidentti Sauli Niinistön puhe eräässä US-tilaisuudessa, jolloin hän toimi vielä muissa tehtävissä.

Hän rakenteli sellaista kolmen kovaa hallitusta, joka uskaltaisi tehdä ja myös pystyisi jotrain tekemään. Antti Kalliomäki oli kovin epäileväinen, mutta koko asian vesitti äänestyskäyttäytyminen, joka sai aijoiksi "jytkyn" ja neljännen ulottovuuden, kolmen koplan sijasta.

Nyt sitten koko hallituskausi on tuskailtu, kun selvää enemmistöä ei selkeistä luvuista huolimatta tunnu tarpeeksi löytyvän. Sisäisesti ollaan ulospäin toimivia, mutta missä on pihvi?

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Näin juuri. Keskusta oli ennen nykyistä hallitusta vallankahvassa pitkään, miksei sillon tapahtunut juuri mitään rakenteellisille kysymyksille?

Cenita Sajaniemi

Tärkeissä äänestyksissä "poissa" on aina 35-43 henkeä!!!!!!!!!!!!!!

Aulis Mäkitalo

Blogissa ollaan oikeilla jäljillä mm. siinä että uuden hallituksen toimintakyvyn kannalta siitä pitäisi ilman muuta jättää pois yhden asian liikkeet, pienet puolueet, järkevän toiminnan jarrut ja painolastit. Mainittujen ydinvoima- ja homoliittokysymysten ohella myös pakkoruotsinkielistämisen ja Ruotsalaisen Rahan asiamiehet.

Vähemmistöhallitus ei voisi tuloksellisesti toimia jos sen kaari ei ulottuisi yli työn ja pääoman jakolinjan. Vasemmiston vähemmistöhallitus ei voisi edes teoriassa tulla kysymykseen ja Kepu-Kokoomus saisi vastaansa ammattiyhdistysliikkeen ja tässä tapauksessa taktisesti yhdistyvät anti-oikeistolaiset voimat.

Oikeastaan ainoa käytännössä toimiva ratkaisu olisi punamulta, Kepu-Sdp. Mutta ideaaliratkaisu olisi laajentaa tämä monesti tuloksellisesti koeteltu hallituspohja vähemmistöhallituksesta enemmistöhallitukseksi ottamalla mukaan kolmas puolue, Perussuomalaiset. Perussuomalaisten tempoilevuus ja arvaamattomuus arveluttaa monia, mutta pitkämuistisemmat muistavat aikoinaan hallituksessa olleen vennamolaisen SMP:n vastuuntuntoisena ja lojaalina hallituskumppanina.

Siis kokonaisuutta jarruttavat enemmän ja vähemmän yhden asian pienet puolueet sivuun, pohja keskivoimille yli oikeisto-vasemmisto-rajan jättämällä ääripäitä pois vähemmistökoalitiona Kepu-Sdp tai mieluummin enemmistökoalitio Kepu-Sdp-Peruss.

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Olen monesti spekuloinut Perussuomalaisilla ja Kristillisdemokraateilla höystettyä punamultaa, sillä oman näkemykseni mukaan Perussuomalaiset ovat Keskustan, Demareiden ja Kristillisten kombinaatio.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kaikki kombinaatiot jossa Persut ovat mukana toimivat yhtä hyvin (?!) kuin nykyinen...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kurvinen totesi: " Uskon Keskustan nykyisen linjan ja puoluejohdon sopivan vähemmistöhallitukseen. Juha Sipilän dynaaminen ja ratkaisukeskeinen ote toimisi myös vähemmistöhallituksen ruorissa. "

Kuitenkin näin hän esitti riittämättömän lähtökohdan vähemmistöhallituksen toimivuudelle Suomessa. Oikea kysymys olisi, toimisiko Juha Sipilän "dynaaminen ja ratkaisukeskinen ote" myös vähemmistöhallituksen ulkopuolella oppositiossa olevan apupuolueen ruorissa. Jos Keskusta ei osaa asemoitua tämäntyyppiseksi apupuolueeksi, osanneeko ja halunneeko sellaiseen teatteriin mennä samantapaisista syistä mikään muukaan puolue.

Toimituksen poiminnat