Antti Kurvinen Keskustavaikuttaja Etelä-Pohjanmaan Kauhavalta. Oikeustieteen maisteri. Kansanedustajaehdokas 2015 Vaasan vaalipiirissä

Presidenttityrkkyjen kannat kuntapommiin esiin!

Tänä aamuna se sitten jysähti. Suomen Kuvalehti (SK) kertoi,
millaisissa kunnissa suomalaisten pitäisi Kokoomuksen mukaan elää.
Valtionvarainministeriöstä vuodettu kuntamalli oli odotettu: Suomeen jäisi myllerryksen
jälkeen 70 kuntaa. Kataisen-Virkkusen uudistus keskittäisi demokratian ja
vaikutusvallan kasvukeskuksiin. Päivänselvää on, ettei SK:ssa esitettyä mallia
pystytä ajamaan läpi vapaaehtoisesti.

 

Pääministeri Jyrki Kataisen arvovalta on sidottu uudistuksen
läpimenoon. Hankkeen kaatuminen veisi soraa sinipunan perustusten alta.
Todennäköisesti hallitus yrittää runnoa Suomeen lainsäädäntöä, jolla kunnat
voitaisiin liittää yhteen pakolla. Perustuslain 121 § takaa kunnille niiden
asukkaiden hoitaman itsehallinnon. Valtiosääntöasiantuntijat ovat arvioineet,
että ”pakkoliitoslaki” olisi perustuslain vastainen. Mikäli hallitus siltikin
haluaisi sen voimaan, olisi se säädettävä vaikeutetussa perustuslain
säätämisjärjestyksessä.


Helmikuussa Suomelle valitaan uusi presidentti, joka on
ulkopolitiikan johtajuuden lisäksi arvojohtaja. Hän aistii ja luotaa
kansankunnan tuntoja vallitsevasta yhteiskunnallisesta tilanteesta. Olisi
mukava kuulla presidentiksi hamuavien ajatukset perustuslain vastaiseksi
arvioidusta hankkeesta. Onko tulevan presidentin mielestä demokratian
keskittäminen hallintokolhooseihin niin tärkeä asia, että perustuslaki voi
väistyä? Kandidaateista vain Keskustan Väyrynen on kertonut selvästi kantansa:
hän tulisi arvojohtajana jarruttamaan kansanvallan keskittämistä kaikin
mahdollisin keinoin. Sauli Niinistö (kok.) ei vaalikoneiden mukaan pidä
kunnallista itsehallintoa kovinkaan tärkeänä. Samoin Saulin mielestä ”suomalaisiksi
teoiksi” käyvät myös pakkoliitokset. Varatuomari Niinistöllä on ilmeisesti
perustuslain lukutaidossa vikaa, kun hän ei näe hankkeen juridisia ongelmia.


Siinä missä Niinistön luetun ymmärtäminen tökkii, on oikeistolaisilla
pääministerillä ja kuntaministerillä vaikeuksia peruskoulumatematiikassa.
Katainen kertoi Kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa marraskuussa 2011,
että kuntaliitokset pelastavat hyvinvointipalvelut. Samaa fraasia toistelee
myös kuntaministeri Virkkunen. Hennan ja Jyrkin kaunis tarina kaatuu kylmiin
lukuihin: keskushallinto maksaa kunnissa 2-4 % kokonaismenoista, perusturva (sosiaali- ja
terveydenhuolto) 60-70 %. 70 uutta kuntaa eivät vähennä yhdenkään vanhuksen tai
huostaan otetun lapsen avun tarvetta. Palveluja tarvitsevat ihmiset eivät
katoa. Ainoa keino pelastaa hyvinvointiyhteiskunta on tehokkuuden lisääminen
perusturvan palveluissa. Tarvitaan palveluseteleitä sekä yksityisen ja
kolmannen sektorin roolin kasvattamista. Myös ihmisten vastuuta omasta terveydestään
pitää lisätä.

 

Koko Kataisen-Virkkusen karttapiperrys on vain tyylikäs
yritys viedä viimeiset julkiset palvelut maaseudulta. Samalla Kokoomuksen ja
SDP:n politrukit kuvittelevat kaappaavansa vallan uusissa suurkunnissa.
Äänestäjistä riippuu, miten molemmille suunnitelmille käy.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Eiköhän se tuossa uudemman ajan Hammastunturin paliskunta ole taas ollut asialla?

Tämä osoittaa, että on laillaan valmistelun läpinäkyvyyttä lisäävää se, että kullakin puolueella - tässä Suomen keskustalla - on omat edustajansa eri ministeriöissä "luottopaikoilla".

VM:n kuntaosastolla lienee kolme karttaa pohjaksi keskustelulle ja näistä taitaa olla vuodatettu hammastunturilaisten toimesta se, joka parhaiten sataa laariin.

Niin että mikä Hammastunturin paliskunta?

kts Timo J. Tuikka: "Kekkosen takapiru. Kaarlo Hillilän uskomaton elämä" (Otava 2011)

Jää nähtäväksi, ottaako vuoto tulta?
Eli onko kuntalaisilla (kts esim Kauhava) vielä niin paljon ruista ranteissa (karppaus on aika lailla sitä vähentänyt), että asiasta syntyy kunnon keskustelu.

Kannattaa myös kerrata se, kuinka Tanska hoiti vastaavan kuntauudistuksensa joku vuosi sitten.

Touko Apajalahti

"Kataisen-Virkkusen uudistus keskittäisi demokratian ja vaikutusvallan kasvukeskuksiin"

Tämä väite on vailla perustaa. Mistä tiedät, että uudistuksen yhteydessä ei tultaisi lisäämään paikallista demokratiaa?

Miksi keskusta ei demokratian kannattajana pidä isoa meteliä siitä, että tällä hetkellä kaupungeissa voi olla monia maaseudun paikkakuntia väkirikkaampia alueita ilman minkäänlaista sananvaltaa kaupunginvaltuustossa? Tarvitaan lisää demokratiaa, niin asioihin, jotka tällä hetkellä päätetään kuntia isommissa kokonaisuuksissa ja myös asioihin, jotka tällä hetkellä päätetään kunnan tasolla, mutta jo nyt pitäisi päättää lähempänä ihmistä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Mistä tiedät, että uudistuksen yhteydessä ei tultaisi lisäämään paikallista demokratiaa?

Mikä on kaupungin- ja kunnanosademokratian taso tänään? Salossa puuhataan juuri nyt liitoksen yhteydessä perustettujen aluetoimikuntien lakkauttamista.

Touko Apajalahti

Niinpä, toivottavasti kuntauudistuksen yhteydessä tehdään myös lainsäädännöllisiä uudistuksia, joilla turvataan ja parannetaan lähidemokratian toteutumista.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Epäilen, että jos lähidemokrataa halutaan, toimivin tapa toteuttaa se, on tehdä kuntakoko pieneksi, ja sitten mahdollisesti totetuttaa laajempia yhteistyökuvioita tuon (nyt kuntalaisille taatun) perusrakenteen päällä. Muussa tapauksessa lähidemokratia voi jäädä vain sanahelinäksi.

Touko Apajalahti

Joko tehdä kunta pieneksi ja siihen päälle suurempia jonkun muun nimisiä yksiköitä tai sitten luoda suurkunnat ja niille pienempiä yksikköjä (esim kaupunginosa, kylä, pitäjä). Tässähän on kyse vain nimityksistä.

Poliittisesti realistisempaa voi kyllä olla perustaa kaavailtujen suurien kuntien sijaan jollain muulla nimellä samoja tehtäviä hoitavia yksikköjä ja säilyttää kunta tarkoittamassa sitten pienempää kokonaisuutta. Tässä tosin vaarana on, että jo nyt suurissa kunnissa ei lähidemokratia parantuisi lainkaan.

Esimerkiksi Tampereella Hervannasta ei ole kovin montaa edustajaa kaupunginvaltuustossa, vaikka se on lähes 30 000 asukkaan kaupunginosa. Joistain Hervantaa koskevista asioista olisi kuitenkin paljon luontevampaa päättää Hervantalaisten kesken.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Eri tasojen nimeämisen lisäksi kyse on myös vallasta. Koska valta kiinnostaa, se hakeutuu helposti sille tasolle, jolla lopullinen valta on. Usean periaatteesa tasa-arvoisen tai riippumattoman tason tilanteessa valta tapaa keskittyä ajan myötä ylöspäin.

Hervannan ja pienten liitettävien kuntien kannalta kyse on kai siitä saako sitä, mitä annetaan, vai sitä mitä itse haluaa. Pieni yksikkö voi delegoida valtaa hallitusti ylöspäin (vaikkapa terveydenhoidon yhteistyöelimelle), mutta saa harvoin todellista valtaa takaisin (ehkä saa joskus antaa palautetta varsinaisille pätöksentekijöille).

Hervanta on siksi selvä ja oman identiteetin omaava kokonaisuus, että voisi se julistautua itsenäiseksikin (osana kuntauudistusta kai - tulisi hallitukselle vähän mietittävää :-) ). Tampere tarjoaisi sille varmaankin nykyistä parempia palveluita, jos olisi olemassa riski siitä, että muuten Hervanta hankkii palvelut muualta. Tätä tilaajan uutta voimaa lukuunottamatta asiat voisivat pysyä jokseenkin ennallaan (= suurin osa palveluista toteutettaisiin nykyiseen tapaan).

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

"Niinpä, toivottavasti kuntauudistuksen yhteydessä tehdään myös lainsäädännöllisiä uudistuksia, joilla turvataan ja parannetaan lähidemokratian toteutumista."

Entä jos ei tehdä?

Toimituksen poiminnat