Antti Kurvinen Keskustavaikuttaja Etelä-Pohjanmaan Kauhavalta. Oikeustieteen maisteri. Kansanedustajaehdokas 2015 Vaasan vaalipiirissä

Kaikki blogit puheenaiheesta Avioliittolaki

Aivan miten ikinä itse haluamme

Viime vuosina useimmissa länsimaissa on muutettu avioliittolakia siten, että kaksi keskenään samaa sukupuolta olevaa henkilöä voi solmia avioliiton. Keskenään. Avioliitto on omaisuudenhallinnallinen toimenpide ja lain edessä aviopuolisoiden omaisuus on yhteistä. Puolisot voivat myös hoitaa toistensa asioita koska ne ovat yhteisiä asioita.

 

Avioliittoon vasta täysikäisenä

Suomessa lainsäädäntö mahdollistaa nykyisin avioliiton solmimisen alaikäisen kanssa poikkeusluvalla. Lapsen edun pitäisi olla aina lainsäädännön keskiössä. Sen takia tätä historiallista käytäntöä onkin tarpeen uudelleen arvioida. Lapsen etu toteutuu parhaiten, kun hän voi solmia avioliiton vasta täysi-ikäisenä omasta tahdostaan. Edes kulttuurilliset tai uskonnolliset syyt eivät ole tarpeeksi päteviä syitä sallia poikkeuslupamenettelyä. Yhteiskunta on myös vuosien saatossa muuttunut ja esim.

Seuraavaksi lukumääräneutraali avioliittolaki

Maaliskuussa koitti ilon päivä, kun samaa sukupuolta olevat parit pääsivät vihdoinkin vihkiytymään Suomessa. Muut Pohjoismaat ovatkin sallineet sen jo aiemmin. Monesti tuntuu siltä, että Suomi seuraa muita Pohjoismaita pitkällä viiveellä. Nyt on kuitenkin erinomainen mahdollisuus ryhtyä edelläkävijäksi - sallitaan moniavioliitot!

 

Arkkipiispa keskeytti puheen - kirkolliskokousedustaja puolusti lapsen oikeuksia

Äskettäin pidetyssä kirkolliskokouksen istunnossa kirkolliskokousedustaja Leif Nummela pohti kirkon avioliittokäsitystä lapsen oikeuksien näkökulmasta. Hänen puheensa kuitenkin keskeytettiin, kun hän oli puhumassa yhteiskuntamme ristiriitaisesta asenteesta suhteessa biologisesta vanhemmastaan erotetun lapsen kokemaan isän tai äidin kaipuuseen.

Seuraavassa lainaan katkelman Nummelan puheen kohdasta, jossa hänet keskeytettiin kahteen kertaan:

Spn-laki - ev.lut. seurakunnan Helsingin hiippakunta- kirkosta eroaminen

Sukupuolineutraali avioliittolaki ei ole vielä astunut voimaan Suomessa. Monet ev.lut kirkkoon kuuluvat harkitsevat ja keskustelevat pitäisikö ev.lut kirkon jäsenyydestä erota.

Muun muassa siksi, että kun 1.3.2017. spn-laki astuu voimaan. Helsingin srk-neuvosto ja hiippakuntavaltuusto on tehnyt päätöksen vihkiä samaa sukupuolta olevat parit avioliittoon heidän sitä pyytäessä tai siunata maistraatissa vihittyjen homo tai lesboparien avioliitot kirkon tiloissa, heidän sitä pyytäessä.

Suomi jakautuu, kirkko myös

Eduskunta sai tänään uuden mahdollisuuden harkita avioliittolain muutosta. Aito avioliitto –yhdistys kommentoi äänestystä omilla kotisivuillaan seuraavasti:

Kerran vielä

Huomenna torstaina 16.2.2017 Suomen parlamentissa käydään (toivottavasti) viimeistä kertaa keskustelu siitä, voivatko kaksi samaa sukupuolta olevaa täysivaltaista ihmistä solmia avioliiton 21. vuosisadan Suomessa. Mitään uutta tämä keskustelu ei varmasti tule tarjoamaan, sen voi varmaan kuurosokea Reettakin todeta. Puhujanpöntöstä tullaan kuulemaan tulikivenkatkuista vihaa, vääristelyä ja suoranaista valehtelua. Tietenkään irrationaalista pelottelua unohtamatta.

Kaatuuko tasa-arvoinen avioliittolaki sittenkään?

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on juurikin juuri äsken saanut viimeisteltyä lakivaliokunnan pyytämän lausunnon koskien kansalaisaloitetta avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta.

​Perustuslakivaliokunta on kuultuaan peräti yhdeksää valtiosääntöoikeuden ja perustuslain asiantuntijaa päätynyt esittämään lakivaliokunnalle seuraavan lausuman :

Avioliitto merkitsee eri asioita eri ryhmille - onko sen hyväksyminen ratkaisu?

Ajatellaanpa seuraavia melko erilaisia avioliiton määritelmiä, joskin ne ovat itse muotoilemiani  lähteiden ja toisaalta myös julkisen keskustelun perusteella. Vahvasti kuitenkin olemassaolevien mielipidekirjon mukaisia.

Perusteltujen odotusten suoja --- ja kyseenalainen estely

Käsite

Harvalle lienee tuttua mikä on ”perusteltujen odotusten suoja”. Sitä ole Suomen perustuslaissa, ei myöskään tavallisten lakien puolella eikä sillä itsessään ole mihinkään lakiin perustuvaa voimaa. Se ei ole lakiin perustuva pakottava vaatimus eikä myöskään lain suoma oikeus. Perusteltujen odotusten suoja on oikeudellinen apukäsite.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä