*

Antti Kurvinen Keskustavaikuttaja Etelä-Pohjanmaan Kauhavalta. Oikeustieteen maisteri. Kansanedustajaehdokas 2015 Vaasan vaalipiirissä

Kaikki blogit puheenaiheesta Liittoutumattomuus

Ahvenanmaa on suurten sotaharjoitusten ulkopuolella

# Useimmilla suomalaisilla on virheellinen käsitys Ahvenanmaasta. He kuvittelevat, että saarimaakunta on oleellinen osa Suomea. Kyllähän se kuuluu Suomen rajojen sisäpuolelle, mutta se on omaa luokkaansa. Jotkut muutkin kuin persut eivät halua ymmärtää, että Ahvenanmaa-Åland on ruotsinkielinen maakunta ja piste. Ja erityisesti monia ihmetyttää Ahvenanmaan demilitarisointi, sotavalmistelujen ulkopuolelle jääminen.

Selkeyttä ja vakautta Suomen linjaan

Vain pieni vähemmistö suomalaisista tukee Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Kun suoralla Nato-jäsenyydellä ei ole kannatusta, liittoutumiseen pyritään Euroopan unionin kautta.

Liittoutumisen ajatus oli esillä jo unioniin liityttäessä. Silloin käyty keskustelu on palautunut elävänä mieleeni, kun olen kirjoittanut uutta näytelmääni ”Manu ja minä”.

Kuiskuttelu terrorisoi keskustelua

Satakunnan Kansan Tomi Lähdeniemen pääkirjoitus 11.10. heijastelee vahvasti Suomen turvallisuuspoliittista keskustelua:

 

"Puolustusvoimien entisen komentajan, kenraali Gustav Hägglundin luonnehdinta Suomen puolustuspoliittisesta asemasta on virkistävä poikkeus polarisoituneessa keskustelussa.

Julkista keskustelua seuratessa näyttää, että Suomella ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa: Nato-jäsenyys tai nykyistä läheisemmät suhteet Venäjään eli myöntyväisyyspolitiikka."

Rauhannobelisti Ahtisaaren johdolla patistetaan suomalaisia Natoon

 

Presidentti Martti Ahtisaari, entinen toimittaja Tapani Ruokanen ja ministeri Jaakko Iloniemi julkaisivat kirjan – ”Miten tästä eteenpäin?”, jossa yritetään lannistaa kansakuntamme suuren enemmistön natovastaisuutta. Kaikenmaailman dokumenttikirjoittaja Jukka Tarkka komppaa täysillä natouskovaisen kiihkolla |1 |2

Ei kuolemanpelosta pidä itsemurhaa tehdä

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa käsitteet ovat tärkeitä. Siksi Suomen Nato-jäsenyyden ajajat ovat mm. Alexander Stubbin johdolla tietoisesti hämärtäneet kielenkäyttöä. Kun käsitteet ovat epäselviä, hämärtyy helposti myös ajattelu, eikä toiminta ole johdonmukaista.

Nyt näyttää puolustusministeri Jussi Niinistökin menneen lankaan. Kaleva-lehdelle antamassaan haastattelussa hän sanoo, ettei Suomi ole puolueeton, vaan sotilaallisesti liittoutumaton maa.

Maamme puolustus tarvitsee apua - aiemmin ja enemmin?

Matti Villikari kommentoi Hemmo Koskiniemen blogissa seuraavasti:

" Tästä yksin yrittämisestä on huonot muistot. Suomen pojat pärjäsivät kohtuullisesti viimeksi, mutta jos apua olisi saatu enempi ja ajoissa, sankarihaudoilla olisi vähemmän nimilaattoja."

Koska sattuneesta syystä en voi kommentoida Koskiniemen blogissa, päätin avata em. Matti Villikarin kommenttiin liittyen uuden keskusteluketjun. Kyse on suurelta osin filosofinen, mutta samalla myös ajankohtainen, mikäli avunsaannilla tarkoitetaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

Niinistön tehtävä - onko hoidettu?

YLEn uutisen mukaan USAn edustajainhuoneen puhemies John Boehner/reb on käynyt Suomessa ja täällä ollessaan julistanut meidät hyväksi liittolaiseksi.  Hän ei ilmeisesti ole ollut tietoinen, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton eikä siis kenenkään liittolainen.  Ainakin tähän käsitykseen ulkopolitiikasta vastuulliset ovat minut saaneet.

Ulkopolitiikka ei sovi pelin politiikaksi

Sotilaallinen kriisi Ukrainassa on nostanut pintaan keskustelun Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perimmäisistä kysymyksistä. On Suomi paremmin turvassa liittoutumattomana vai osana sotilasliittoa? Millaista Euroopan unionin yhteisen ulkopolitiikan tulisi olla ja onko EU:n vahva panos ulkopolitiikassa hyvä vai huono asia Suomelle?

Itsenäisesti

Tänään läntinen Eurooppa tukeutuu Natoon.  Ymmärrän, että  läntinen Eurooppa turvautui Natoon Varsovanliiton aikoina.  Tänään en ymmärrä.

Euroopan valtioiden tulisi tänään turvautua omaan apuun  eikä USAhan, joka on korviaan myöten veloissa Kiinalle ja Eurooppa toimii Naton kolehtia keräävänä korkojen maksajana..

Pieni maa, kuten Suomi, ei sotia voita, mutta voi tehdä maansa valloittamisen kannattamattomaksi.  Tämän Stalinkin Suomen suhteen ymmärsi, lopulta.

Nato olisi pitänyt lopettaa Varsovanliiton yhteydessä. 

Säästäkää Nato-keskustelu eduskuntavaaleihin

Minusta tuntuu siltä, että Nato-keskustelua Suomessa käydään aina silloin kun ei pitäisi. Todellinen keskustelu pitäisi ajoittaa eduskuntavaalien (ja ehkä osin presidentinvaalien) alle, jolloin äänestetään vaaleissa joiden osalta asialla on merkitystä. Turha Nato-vouhotus tulisi muiden vaalien osalta jättää minimiin: europarlamentissa ei Suomen puolustuspoliittisista valinnoista päätetä.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä