Yritystuet http://hanneleisolamiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135230/all Wed, 28 Nov 2018 16:16:46 +0200 fi Hallitus lisää ympäristölle haitallisia yritystukia http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264866-hallitus-lisaa-ymparistolle-haitallisia-yritystukia <p>Vuosi sitten hallitus asetti surullisenkuuluisan yritystukityöryhmän selvittämään yritystukien leikkaamista keskustalaisen Mauri Pekkarisen johdolla. Vuoden alussa kun työryhmän työ oli vielä kesken Mauri Pekkarinen lausui A-Studiossa, että ainakin ilmastopäästöjä aiheuttaviin yritystukiin pitää pystyä puuttumaan. Kuten nyt hyvin tiedämme, niin työryhmä ei lopulta saanut minkäänlaista esitystä aikaiseksi.&nbsp;</p><p>Nyt, kun yritystukikeskustelu on taas pudonnut pois uutisotsikoista, hallitus lisää jälleen yritystukia. Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10520864">lisäävänsä</a>&nbsp;kuljetustuen määrärahaa miljoonalla eurolla kuuteen miljoonaan euroon. Kuljetustukea maksetaan Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitseville teollisuusyrityksille, jotka kuljettavat tuotteitaan yli 260 kilometrin päähän.&nbsp;</p><p>Ympäristöministeriön<em><a href="http://www.ym.fi/download/YMra132013_Ympariston_kannalta_haitalliset_tuet/b3e047cc-dd7a-4897-ba56-513fbdc50c5f/40297?fbclid=IwAR3eBBueMJP2yVOICU9fUu4Ii7dSL_gJS54XJtxuuChvMbXkeSfozPGKTJY">&nbsp;Ympäristön kannalta haitalliset tuet</a>&ndash;</em>raportin mukaan kuljetustuki on ympäristölle haitallinen yritystuki eli juuri sellainen, johon Pekkarinen lupaili ainakin puututtavan. &nbsp;Kuljetustuki lisää rekkojen liikennesuoritteita ja siten hiilidioksidipäästöjä.&nbsp;</p><p>Vaikka jättäisi kuljetustuen ilmastolle vahingollisen vaikutuksen huomioimatta, niin myös sen taloudelliset vaikutukset ovat Suomelle vahingolliset. Yksittäinen yritys voi saada kuljetustukea jopa 500 000 euroa vuodessa. Helsingin Sanomien&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002825679.html">mukaan</a>&nbsp;vuosina 2010&ndash;2013 eniten kuljetustukea saanut yhtiö Pölkky Oy sai tukea yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa. Pölkky valmistaa raskaita sahatuotteita, joita se kuljetetaan osittain kuljetustuen turvin Etelä-Suomeen. Etelä-Suomessa olevat Pölkyn kilpailijat eivät saa vastaavaa tukea, jos he haluavat myydä tuotteitaan Pohjois- tai Itä-Suomeen. Tämä tarkoittaa, että tuki vääristää myös kilpailua.&nbsp;</p><p>Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan alueelliset tukitoimet eivät lisää taloudellista toimintaa vaan ainoastaan siirtävät sitä.&nbsp;&ldquo;Tutkimuksessa havaittiin, että työllisyys kasvaa tuetuilla alueilla tukea ilman jäävien alueiden kustannuksella. Lisäksi työllisyysvaikutukset katosivat kokonaan, kun tukitoimet päättyivät. Tulokset viittaavat siihen, että kokonaistyöllisyyden lisäämisen kannalta alueelliset tukitoimet ovat usein tehotonta politiikkaa,&rdquo;&nbsp;<a href="https://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aluetuki-siirtaa-taloudellista-toimeliaisuutta-ei-luo-sita-lisaa">raportoi</a>&nbsp;VATT.&nbsp;</p><p>Se, että valtio verottaa palkkatyötä ja muuta taloudellista toimintaa siksi että voi lahjoittaa kuusi miljoonaa euroa kuljetustukena pois, on täysin järjetöntä ja ympäristölle vahingollista toimintaa. Kun otetaan huomioon verotuksen aiheuttamat hyvinvointitappiot ja ympäristölle aiheutuvat vahingot kuljetustuen kokonaisvaikutukset ovat Suomelle negatiiviset. On surullista, että hallitus ei ole leikannut tätä tukea kokonaan pois ja suorastaan masentavaa, että se lisää sitä.</p> Vuosi sitten hallitus asetti surullisenkuuluisan yritystukityöryhmän selvittämään yritystukien leikkaamista keskustalaisen Mauri Pekkarisen johdolla. Vuoden alussa kun työryhmän työ oli vielä kesken Mauri Pekkarinen lausui A-Studiossa, että ainakin ilmastopäästöjä aiheuttaviin yritystukiin pitää pystyä puuttumaan. Kuten nyt hyvin tiedämme, niin työryhmä ei lopulta saanut minkäänlaista esitystä aikaiseksi. 

Nyt, kun yritystukikeskustelu on taas pudonnut pois uutisotsikoista, hallitus lisää jälleen yritystukia. Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti lisäävänsä kuljetustuen määrärahaa miljoonalla eurolla kuuteen miljoonaan euroon. Kuljetustukea maksetaan Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitseville teollisuusyrityksille, jotka kuljettavat tuotteitaan yli 260 kilometrin päähän. 

Ympäristöministeriön Ympäristön kannalta haitalliset tuetraportin mukaan kuljetustuki on ympäristölle haitallinen yritystuki eli juuri sellainen, johon Pekkarinen lupaili ainakin puututtavan.  Kuljetustuki lisää rekkojen liikennesuoritteita ja siten hiilidioksidipäästöjä. 

Vaikka jättäisi kuljetustuen ilmastolle vahingollisen vaikutuksen huomioimatta, niin myös sen taloudelliset vaikutukset ovat Suomelle vahingolliset. Yksittäinen yritys voi saada kuljetustukea jopa 500 000 euroa vuodessa. Helsingin Sanomien mukaan vuosina 2010–2013 eniten kuljetustukea saanut yhtiö Pölkky Oy sai tukea yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa. Pölkky valmistaa raskaita sahatuotteita, joita se kuljetetaan osittain kuljetustuen turvin Etelä-Suomeen. Etelä-Suomessa olevat Pölkyn kilpailijat eivät saa vastaavaa tukea, jos he haluavat myydä tuotteitaan Pohjois- tai Itä-Suomeen. Tämä tarkoittaa, että tuki vääristää myös kilpailua. 

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan alueelliset tukitoimet eivät lisää taloudellista toimintaa vaan ainoastaan siirtävät sitä. “Tutkimuksessa havaittiin, että työllisyys kasvaa tuetuilla alueilla tukea ilman jäävien alueiden kustannuksella. Lisäksi työllisyysvaikutukset katosivat kokonaan, kun tukitoimet päättyivät. Tulokset viittaavat siihen, että kokonaistyöllisyyden lisäämisen kannalta alueelliset tukitoimet ovat usein tehotonta politiikkaa,” raportoi VATT. 

Se, että valtio verottaa palkkatyötä ja muuta taloudellista toimintaa siksi että voi lahjoittaa kuusi miljoonaa euroa kuljetustukena pois, on täysin järjetöntä ja ympäristölle vahingollista toimintaa. Kun otetaan huomioon verotuksen aiheuttamat hyvinvointitappiot ja ympäristölle aiheutuvat vahingot kuljetustuen kokonaisvaikutukset ovat Suomelle negatiiviset. On surullista, että hallitus ei ole leikannut tätä tukea kokonaan pois ja suorastaan masentavaa, että se lisää sitä.

]]>
19 http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264866-hallitus-lisaa-ymparistolle-haitallisia-yritystukia#comments Kotimaa Aluepolitiikka Keskusta Kuljetustuki Yritystuet Wed, 28 Nov 2018 14:16:46 +0000 Mikko Kiesiläinen http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264866-hallitus-lisaa-ymparistolle-haitallisia-yritystukia
Yritystukia vai koulutettu väestö? http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263725-yritystukia-vai-koulutettu-vaesto <p><em>Suomi jakaa yritystukia laskentatavasta riippuen 4-9 miljardia euroa joka vuosi.</em></p><p><em>Suurin osa yritystuista on hyödyttömiä.</em></p><p>Media toistelee näitä otsikoita säännöllisesti, mutta mikään ei muutu. Jostain syystä hallitukset peräjälkeen ovat katsoneet tarpeelliseksi jakaa rahaa ja verohelpotuksia voittoa tuottaville yrityksille. Nämä tuet ovat massiivisia tulonsiirtoja rikkaille: Osinkotuloista nauttivat yleensä eniten kaikista suurituloisimmat.</p><p>Tiesitkö, että verorahojamme käytetään lihan ja maidon markkinointiin - siis samalla kun puhumme eläinperäisen ravinnon merkityksestä ilmastonmuutoksessa?</p><p>Tai että maksamme kymmeniä miljoonia euroja vuodessa tukia UPM:lle, joka vuonna 2017 teki miljardin euron tuloksen? Top 15 lista tukien saajista (linkki) ei näytä kovin järkevältä, kun mietitään ilmastonmuutosta - miksi tuemme voitollisia mutta ympäristölle haitallisia aloja järisyttävän suurilla summilla?</p><p>Samalla hallitus on leikannut ennätysvauhtia koulutuksesta, etenkin yliopistoilta ja ammatillisesta koulutuksesta. Kun samalla kärsimme työvoimapulasta, pitäisi jo elinkeinoelämän johtajienkin ymmärtää, että nyt on prioriteetit väärässä järjestyksessä. On kaikkien etu, että yhteiskunta hoitaa oman tehtävänsä ja yritykset omansa. Voitolliset suuryritykset eivät tarvitse veroeurojamme.</p><p>Yritykset luovat lisäarvoa toiminnallaan ja mahdollistavat siten yhteiskunnan tuottamien palveluiden tarjoamisen. Yhteiskunnan tulisi osaltaan keskittyä seuraaviin seikkoihin:</p><p>&nbsp;</p><ol><li><p>Kasvatetaan ja koulutetaan hyviä ja toimintakykyisiä kansalaisia</p></li><li><p>Poistetaan turhia esteitä yritystoiminnalta</p></li><li><p>Suojellaan yhteistä omaisuutta, jotta yhteiskunnalla on myös tulevaisuus</p></li><li><p>Ylläpidetään vakaata, toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa</p></li><li><p>Pidetään huolta omiemme edusta kansainvälisiä kauppasopimuksia neuvoteltaessa</p></li></ol><p>&nbsp;</p><p>Suurin osa yritystuista ovat ristiriidassa näiden viiden kohdan kanssa:</p><p>&nbsp;</p><ol><li><p>Rahan lappaaminen yrityksille on pois siitä, mitä voimme jakaa kouluille. Lopputuloksena olemme siinä tilanteessa, että nuoret eivät saa tarvitsemaan ohjausta ja koulutusta, eivätkä yritykset löydä hyviä työntekijöitä.</p></li><li><p>Yritystukiviidakko suosii joitakin yrityksiä ja luo siten epäreiluja kilpailutilanteita.</p></li><li><p>Monet tuista kohdistuvat ympäristölle haitallisiin toimintoihin.</p></li><li><p>Kun säästämme mielenterveyspalveluista, ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta, maahanmuuttajien kotouttamisesta ja vaikkapa poliisityöstä, on lopputuloksena huonosti voiva yhteiskunta ja veroasteen nousu: Tämä hidastaa talouden kasvua ja pitkällä tähtäimellä heikentää omaisuuden suojaa ja yhteiskunnallista vakautta.</p></li><li><p>Kansainvälinen kauppa on yksinkertaisempaa ja kaikille osapuolille läpinäkyvämpää ilman kansallisia verotukia - meidän tulisi tässä näyttää tietä.</p></li></ol><p>&nbsp;</p><p>Laitetaan nämä miljardit sinne minne ne kuuluvat. Verovaroilla kuuluu rakentaa meille hyvää ja turvallista yhteiskuntaa. Se on paitsi meidän yksilöiden etu, niin myös yritysten etu. Kun karttaa vähän katsoo, niin parhaiten pärjäävät ne maat joissa on panostettu väestön koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen.</p><p>Niin, mites se koulutus? Nykyinen hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa. Korkeakouluilta 75 miljoonaa euroa. Opintotuki on kokenut ennenäkemättömän kovia: Vuonna 2014 se sidottiin vihdoin indeksiin. Samalla tukikuukausien määrää laskettiin, mutta kuukausittaista summaa nostettiin, edellisen hallituksen toimesta. Nykyinen hallitus laski summaa ja leikkasi muutaman tukikuukauden lisää. Aika fiksusti toimittu, välillä leikittiin että nostetaan sitä, mutta tempun tarkoituksena taisikin vain olla vetästä kokonaissummaa alas!</p><p>Itseäni huolestuttaa eniten sosiaalisen liikkuvuuden väheneminen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten unohtaminen. Mikäli tässä kuitenkin tahtoo ajatella puhtaasti yritysten etuja, niin tälläkin hetkellä meillä on jäätävä työvoima- ja osaamispula monella alalla vaikka meillä on myös paljon työttömiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisää lukemista / lähteitä:</p><p><a href="https://www.ksml.fi/kotimaa/Näin-hallitus-leikkaa-korkeakouluilta-–-katso-lista/856407">Korkeakoulujen leikkaukset</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9509071">Ammattikoulujen leikkaukset</a></p><p><a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/somearsytymys-nousi-kun-hallitus-pienensi-opintotukea-86-euroa-kuukaudessa-24140880">Opintotukileikkaukset</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10049067">Analyysi miksi tukia ei leikata</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10095106">Suurimmat tuensaajat</a></p><p><a href="https://www.upm.fi/sijoittajat/osake/osinko/Pages/default.aspx">UPMn tuloksesta ja osingoista</a></p> Suomi jakaa yritystukia laskentatavasta riippuen 4-9 miljardia euroa joka vuosi.

Suurin osa yritystuista on hyödyttömiä.

Media toistelee näitä otsikoita säännöllisesti, mutta mikään ei muutu. Jostain syystä hallitukset peräjälkeen ovat katsoneet tarpeelliseksi jakaa rahaa ja verohelpotuksia voittoa tuottaville yrityksille. Nämä tuet ovat massiivisia tulonsiirtoja rikkaille: Osinkotuloista nauttivat yleensä eniten kaikista suurituloisimmat.

Tiesitkö, että verorahojamme käytetään lihan ja maidon markkinointiin - siis samalla kun puhumme eläinperäisen ravinnon merkityksestä ilmastonmuutoksessa?

Tai että maksamme kymmeniä miljoonia euroja vuodessa tukia UPM:lle, joka vuonna 2017 teki miljardin euron tuloksen? Top 15 lista tukien saajista (linkki) ei näytä kovin järkevältä, kun mietitään ilmastonmuutosta - miksi tuemme voitollisia mutta ympäristölle haitallisia aloja järisyttävän suurilla summilla?

Samalla hallitus on leikannut ennätysvauhtia koulutuksesta, etenkin yliopistoilta ja ammatillisesta koulutuksesta. Kun samalla kärsimme työvoimapulasta, pitäisi jo elinkeinoelämän johtajienkin ymmärtää, että nyt on prioriteetit väärässä järjestyksessä. On kaikkien etu, että yhteiskunta hoitaa oman tehtävänsä ja yritykset omansa. Voitolliset suuryritykset eivät tarvitse veroeurojamme.

Yritykset luovat lisäarvoa toiminnallaan ja mahdollistavat siten yhteiskunnan tuottamien palveluiden tarjoamisen. Yhteiskunnan tulisi osaltaan keskittyä seuraaviin seikkoihin:

 

  1. Kasvatetaan ja koulutetaan hyviä ja toimintakykyisiä kansalaisia

  2. Poistetaan turhia esteitä yritystoiminnalta

  3. Suojellaan yhteistä omaisuutta, jotta yhteiskunnalla on myös tulevaisuus

  4. Ylläpidetään vakaata, toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa

  5. Pidetään huolta omiemme edusta kansainvälisiä kauppasopimuksia neuvoteltaessa

 

Suurin osa yritystuista ovat ristiriidassa näiden viiden kohdan kanssa:

 

  1. Rahan lappaaminen yrityksille on pois siitä, mitä voimme jakaa kouluille. Lopputuloksena olemme siinä tilanteessa, että nuoret eivät saa tarvitsemaan ohjausta ja koulutusta, eivätkä yritykset löydä hyviä työntekijöitä.

  2. Yritystukiviidakko suosii joitakin yrityksiä ja luo siten epäreiluja kilpailutilanteita.

  3. Monet tuista kohdistuvat ympäristölle haitallisiin toimintoihin.

  4. Kun säästämme mielenterveyspalveluista, ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta, maahanmuuttajien kotouttamisesta ja vaikkapa poliisityöstä, on lopputuloksena huonosti voiva yhteiskunta ja veroasteen nousu: Tämä hidastaa talouden kasvua ja pitkällä tähtäimellä heikentää omaisuuden suojaa ja yhteiskunnallista vakautta.

  5. Kansainvälinen kauppa on yksinkertaisempaa ja kaikille osapuolille läpinäkyvämpää ilman kansallisia verotukia - meidän tulisi tässä näyttää tietä.

 

Laitetaan nämä miljardit sinne minne ne kuuluvat. Verovaroilla kuuluu rakentaa meille hyvää ja turvallista yhteiskuntaa. Se on paitsi meidän yksilöiden etu, niin myös yritysten etu. Kun karttaa vähän katsoo, niin parhaiten pärjäävät ne maat joissa on panostettu väestön koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen.

Niin, mites se koulutus? Nykyinen hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa. Korkeakouluilta 75 miljoonaa euroa. Opintotuki on kokenut ennenäkemättömän kovia: Vuonna 2014 se sidottiin vihdoin indeksiin. Samalla tukikuukausien määrää laskettiin, mutta kuukausittaista summaa nostettiin, edellisen hallituksen toimesta. Nykyinen hallitus laski summaa ja leikkasi muutaman tukikuukauden lisää. Aika fiksusti toimittu, välillä leikittiin että nostetaan sitä, mutta tempun tarkoituksena taisikin vain olla vetästä kokonaissummaa alas!

Itseäni huolestuttaa eniten sosiaalisen liikkuvuuden väheneminen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten unohtaminen. Mikäli tässä kuitenkin tahtoo ajatella puhtaasti yritysten etuja, niin tälläkin hetkellä meillä on jäätävä työvoima- ja osaamispula monella alalla vaikka meillä on myös paljon työttömiä.

 

Lisää lukemista / lähteitä:

Korkeakoulujen leikkaukset

Ammattikoulujen leikkaukset

Opintotukileikkaukset

Analyysi miksi tukia ei leikata

Suurimmat tuensaajat

UPMn tuloksesta ja osingoista

]]>
51 http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263725-yritystukia-vai-koulutettu-vaesto#comments Kotimaa Ammattikoulu Koulutusleikkaukset Opintotuki Yritystuet Mon, 05 Nov 2018 21:26:55 +0000 Saga Nyrén http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263725-yritystukia-vai-koulutettu-vaesto
Yritystuki valui Kiinaan http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261461-yritystuki-valui-kiinaan <p>On surullista, että valtio pääomitti Turun telakan uuteen nousuun ja silti suomalaisten omat laivat rakennetaan nyt kiinalaisella työvoimalla. Ei pitäisi olla sinisilmäinen. Kiinan kommunisteilla on varmasti näppinsä pelissä, sillä Kiina saa suomalaista laivanrakennusteknologiaa ja pystyy tulevaisuudessa kilpailemaan Suomen laivanrakennusalan kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on maa, joka jakaa miljardeittain yritystukia samaan aikaan kun valtio velkaantuu lähes kahden miljardin euron vuosivauhtia. Tuet tulevat osalle yrityksistä automaattisena rahavirtana, eikä niiden tarkoituksenmukaisuutta juurikaan kyseenalaisteta.</p><p>&nbsp;</p><p>Taloustieteilijät ovat yleisesti samaa mieltä, että merkittävä rahallinen tukeminen luo markkinahäiriön, kun yritykset ovat erilaisissa kilpailuasetelmissa keskenään.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyödyllistäkin yritystukea on silti olemassa. Sitä on talouden rakenteita uudistava tuki, kuten uusien tuotantotapojen tutkimista tukevat varat. Ilman tuotekehitystä Suomi ei voi olla tulevaisuudessa innovaatioiden suurvalta. Innovaatioita hyödyttävää tukea on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan kuitenkin vain 11 prosenttia yritystuista.</p><p>&nbsp;</p><p>Yritystukia tulee katsoa suomalaisen työn kannalta. Suurin ongelma yritystuissa on, että kaikki tuet eivät lisää suomalaisten työpaikkoja, vaan niitä myönnetään erilaisten poliittisten päämäärien vuoksi. Tästä esimerkki on todella kalliit ja kannattamattomat tuulivoimatuet. Yritystukijärjestelmältä on pudonnut pohja, kun rahat valuvat ulkomaisten suuryritysten taskuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen varoittava esimerkki on Viking Line, johon alussa viittasin. Se on suurimpia tuensaajia, mutta silti yhtiön uusi 200 miljoonan arvoinen risteilijä rakennetaan Kiinassa. Laiva olisi voitu rakentaa Rauman telakalla. Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä, joten rakentamisaikataulu Turussa olisi vaatinut uudelleenjärjestelyä. Meyer tarjosi kuitenkin rakentamista suomalaisten alihankkijoiden kanssa Saksan telakallaan, joka sekin olisi ollut Kiinaa paljon parempi vaihtoehto.</p><p>&nbsp;</p><p>Täytyy myös ymmärtää, että teollisuuden karkaaminen Kiinaan on ollut ympäristökatastrofi. Kiina käyttää kivihiiltä ja on suurin saastuttaja. Suomalainen työ on ekoteko.</p><p>&nbsp;</p><p>(Julkaistu <em>Turkulaisessa</em> 22.9.2018.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On surullista, että valtio pääomitti Turun telakan uuteen nousuun ja silti suomalaisten omat laivat rakennetaan nyt kiinalaisella työvoimalla. Ei pitäisi olla sinisilmäinen. Kiinan kommunisteilla on varmasti näppinsä pelissä, sillä Kiina saa suomalaista laivanrakennusteknologiaa ja pystyy tulevaisuudessa kilpailemaan Suomen laivanrakennusalan kanssa.

 

Suomi on maa, joka jakaa miljardeittain yritystukia samaan aikaan kun valtio velkaantuu lähes kahden miljardin euron vuosivauhtia. Tuet tulevat osalle yrityksistä automaattisena rahavirtana, eikä niiden tarkoituksenmukaisuutta juurikaan kyseenalaisteta.

 

Taloustieteilijät ovat yleisesti samaa mieltä, että merkittävä rahallinen tukeminen luo markkinahäiriön, kun yritykset ovat erilaisissa kilpailuasetelmissa keskenään.

 

Hyödyllistäkin yritystukea on silti olemassa. Sitä on talouden rakenteita uudistava tuki, kuten uusien tuotantotapojen tutkimista tukevat varat. Ilman tuotekehitystä Suomi ei voi olla tulevaisuudessa innovaatioiden suurvalta. Innovaatioita hyödyttävää tukea on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan kuitenkin vain 11 prosenttia yritystuista.

 

Yritystukia tulee katsoa suomalaisen työn kannalta. Suurin ongelma yritystuissa on, että kaikki tuet eivät lisää suomalaisten työpaikkoja, vaan niitä myönnetään erilaisten poliittisten päämäärien vuoksi. Tästä esimerkki on todella kalliit ja kannattamattomat tuulivoimatuet. Yritystukijärjestelmältä on pudonnut pohja, kun rahat valuvat ulkomaisten suuryritysten taskuun.

 

Toinen varoittava esimerkki on Viking Line, johon alussa viittasin. Se on suurimpia tuensaajia, mutta silti yhtiön uusi 200 miljoonan arvoinen risteilijä rakennetaan Kiinassa. Laiva olisi voitu rakentaa Rauman telakalla. Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä, joten rakentamisaikataulu Turussa olisi vaatinut uudelleenjärjestelyä. Meyer tarjosi kuitenkin rakentamista suomalaisten alihankkijoiden kanssa Saksan telakallaan, joka sekin olisi ollut Kiinaa paljon parempi vaihtoehto.

 

Täytyy myös ymmärtää, että teollisuuden karkaaminen Kiinaan on ollut ympäristökatastrofi. Kiina käyttää kivihiiltä ja on suurin saastuttaja. Suomalainen työ on ekoteko.

 

(Julkaistu Turkulaisessa 22.9.2018.)

]]>
9 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261461-yritystuki-valui-kiinaan#comments Rauman telakka Suomen talous ja työllisyys Teollisuus Turun telakka Yritystuet Mon, 24 Sep 2018 05:24:20 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261461-yritystuki-valui-kiinaan
Normimenoa keskustalaiskunta Perhossa? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260744-normimenoa-keskustalaiskunta-perhossa <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10395718">Yle kertoo</a> kuinka keskustavetoisessa Perhon kunnassa kunnanjohtaja Lauri Laajala esittää, että kunta hankkii 145 000 euron laitteen kunnanhallituksen puheenjohtajan Antti Hietaniemen (kesk.) perheyritykseen. Kuntaliitto pitää tällaista toimintaa poikkeuksellisena. Ylen mukaan kunnan ja Jet-Puun sopimusluonnoksen mukaan yritys maksaisi hankittavan tukinmittauslaitteiston takaisin kunnalle viidessä vuodessa. Kunta perisi jäljellä olevasta pääomasta kahden prosentin korkoa. Lisäksi kunta kattaisi investoinnin itse ottamallaan lainalla.</p><p>Jo aiemmin Perhon kunta suunnitteli <a class="yle__article__link" href="https://yle.fi/uutiset/3-9976499">kuntalain vastaista yritystukea </a>Jet-Puulle<a class="yle__article__link" href="https://yle.fi/uutiset/3-9983958">.</a> Tuolloin Keski-Pohjanmaalainen Perhon kunta harkitsi lainvastaisen yritystuen myöntämistä, missä puunjalostuslaitos Jet-Puu Oy olisi saanut kunnalta miljoonan euron tukkitakauksen sahan raaka-ainehankintojen varmistamiseksi. Lopulta aiheutuneen kohun myötä tämä peruttiin.</p><p>Kunnalla lienee aito huoli merkittävimmän työllistäjän taloudellisesta tilanteesta, mutta onhan tämä nyt jo melkoista suhmurointia. Järjestelyiden ollessa ensimmäisessä tapauksessa laiton ja toisessa vähintään kyseenalainen on lisäksi kyse kunnanhallituksen puheenjohtajan yrityksestä. On myös hämmentävää, että kunnan merkittävin yrittäjä on samalla kunnanhallituksen puheenjohtaja - esteellisyyksiä ja sidonnaisuuksia päätöksiin syntynee helposti. Näiden käsittelyssä hän on kuitenkin jäävännyt itsensä asianmukaisesti päätöksenteossa. Eri asia on sitten mitä kabinettien piilossa tapahtuu.</p><p>Normimenoa keskustavetoisessa pikkukunnassa vai harvinainen poikkeus? En tiedä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle kertoo kuinka keskustavetoisessa Perhon kunnassa kunnanjohtaja Lauri Laajala esittää, että kunta hankkii 145 000 euron laitteen kunnanhallituksen puheenjohtajan Antti Hietaniemen (kesk.) perheyritykseen. Kuntaliitto pitää tällaista toimintaa poikkeuksellisena. Ylen mukaan kunnan ja Jet-Puun sopimusluonnoksen mukaan yritys maksaisi hankittavan tukinmittauslaitteiston takaisin kunnalle viidessä vuodessa. Kunta perisi jäljellä olevasta pääomasta kahden prosentin korkoa. Lisäksi kunta kattaisi investoinnin itse ottamallaan lainalla.

Jo aiemmin Perhon kunta suunnitteli kuntalain vastaista yritystukea Jet-Puulle. Tuolloin Keski-Pohjanmaalainen Perhon kunta harkitsi lainvastaisen yritystuen myöntämistä, missä puunjalostuslaitos Jet-Puu Oy olisi saanut kunnalta miljoonan euron tukkitakauksen sahan raaka-ainehankintojen varmistamiseksi. Lopulta aiheutuneen kohun myötä tämä peruttiin.

Kunnalla lienee aito huoli merkittävimmän työllistäjän taloudellisesta tilanteesta, mutta onhan tämä nyt jo melkoista suhmurointia. Järjestelyiden ollessa ensimmäisessä tapauksessa laiton ja toisessa vähintään kyseenalainen on lisäksi kyse kunnanhallituksen puheenjohtajan yrityksestä. On myös hämmentävää, että kunnan merkittävin yrittäjä on samalla kunnanhallituksen puheenjohtaja - esteellisyyksiä ja sidonnaisuuksia päätöksiin syntynee helposti. Näiden käsittelyssä hän on kuitenkin jäävännyt itsensä asianmukaisesti päätöksenteossa. Eri asia on sitten mitä kabinettien piilossa tapahtuu.

Normimenoa keskustavetoisessa pikkukunnassa vai harvinainen poikkeus? En tiedä.

 

]]>
20 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260744-normimenoa-keskustalaiskunta-perhossa#comments Esteellisyys Keskusta Rakenteellinen korruptio Sidonnaisuudet Yritystuet Mon, 10 Sep 2018 08:38:00 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260744-normimenoa-keskustalaiskunta-perhossa
Hallituksen mittava tuki biotaloudelle ja cleantechille - tapaus BioGTS http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257597-hallituksen-mittava-tuki-biotaloudelle-ja-cleantechille-tapaus-biogts <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10279027">Yle kertoo</a>, ettei biokaasulaitoksia rakentava BioGTS ole saanut laitoksia tuotantoon suunnitellusti eikä toimimaan lupaamallaan tavalla. Investointitukia on näille laitoksille myönnetty vajaalla 20:llä miljoonalla eri puolelle Suomea mm hallituksen kärkihankkeiden kautta. Usean laitoksen omistajina toimivien yritysten omistajuudesta suuri osa on kunnilla.</p><p><strong>Riskillä tuotannollisessa mittakaavassa koeponnistamatonta teknologiaa ympäri Suomea</strong></p><p>Itseäni hämmästyttää, että näitä uudella tekniikalla toimivia laitoksia on tilattu useilla kymmenillä miljoonilla eri puolelle Suomea vaikka vaikuttaa siltä, että yhtään luvatulla tavalla toimivaa laitosta ei ole vielä olemassa. Kenties yksi syy riskinottoon löytyy valtion investointituista, sillä haastattelussa yksi laitoksen hankkineista kertoo seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Suupohjan ammatti-instituutin koulutusjohtajan Esko Lehtimäen mukaan laitos otettiin vastaan investointitukien menetyksen pelossa. Hankeaika alkoi umpeutua. Totta kai halusimme investointituet. Kaasua on kuitenkin riittänyt siihen tarpeeseen, jota meillä on mahdollisuus täällä käyttää.</em>&quot;</p><p>Tällainen toiminta ei olisi ollut mahdollista ilman merkittävää valtion tukea. Ylen artikkelissa kerrotaan seuraavaa:</p><p>&quot;<em>BioGTS:ltä tilatut laitokset ovat saaneet investointeihinsa tukea valtiolta useita kymmeniä prosentteja. Yhteensä investointitukia hankkeille on kertynyt vajaat 20 miljoonaa euroa. Osa laitoksista on ollut hallituksen kärkihankkeita.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Ilman veronmaksajien tukieuroja biokaasulaitoksiin investoiminen olisi ollut Suomessa huomattavasti rauhallisempaa. Nyt voidaan puhua kuitenkin biokaasulaitosten hulluista päivistä. Sen verran tiuhaan biokaasulaitoksia nousee eri puolille Suomea. Biokaasualaa voidaankin pitää hallituskauden yhtenä lempilapsena.</em>&quot;</p><p>BioGTS:n hankkeista useat ovat nyt ajautuneet vaikeuksiin. Kauhajoella on päästy vain puoleen luvatust abiokaasun määrästä ja käyttövarmuudesta. Mustankorkean laitoksen toimitussopimus on purettu, sillä laitos ei kyennyt vastaanottamaan ja käsittelemään lähellekään sellaista määrää raaka-ainetta, joka alunperin oli tarkoitus. Harjavalta on päätynyt vaihtamaan toimittajaa muiden vaikeuksien vuoksi.</p><p>Näiden lisäksi rakenteilla on laitokset Säkylään, Mäntsälään sekä Punkalaitumille, joita jatketaan vaikeuksista huolimatta.</p><p><strong>Tuen kokonaismäärä on arvoitus</strong></p><p>Paljonko tällä hallituskaudella kokonaisuudessaan tuetaan biotaloutta ja cleantechiä? Tämä on arvoitus, johon on vaikeaa löytää vastausta.</p><p>Jos katsotaan tuota BioGTS-yritystä, niin Team Finlandin artikkeli kertoo 2016:</p><p>&quot;<em>Yhtiö on jäsenenä myös työ-ja elinkeinoministeriön rahoittamassa ja Finpron operoimassa Jätteestä energiaksi ja bioenergia Team Finland -kasvuohjelmassa sekä Tekesin Green Growth -ohjelmassa. Joulukuussa se sai rahoituslainakierroksella rahoitusta mm. Finnveralta ja Tekes on rahoittanut sen kansainvälistymisen, teknologian kehittämisen ja raaka-ainevirtojen hallinnan projekteja.</em>&quot;</p><p>Yhtiö on siis saanut todella runsaasti tukea kehitykseen ja lisäksi tuotantolaitoksien investoinneille on myönnetty tukea siis Ylen mukaan vajaalla 20 miljoonalla eurolla.</p><p>Katselin yleisesti RR-tietokannasta biokaasuun liittyville hankkeillle myönnettyjä tukia ja niitä löytyi 23 kappaletta. Nämähän ovat EU-osarahoitteisia alueellisia tukia. Tukea siis myönnetään edellisten lisäksi myös aluetukien kautta.</p><p>Suomesta puuttuu suosituksista huolimatta edelleen kunnollinen yritystukien tulosten ja vaikuttavuuden arviointikehikko ja -menetelmä, minkä vuoksi emme käytännössä tiedä vaikuttavatko annetut tuet halutusti ja tavoitteita tukien. Mennään siis aika lailla uskon varassa ja jopa tehdyt hyödyttömyyden tai haitallisuuden osoittaneet tutkimukset sivuutetaan.</p><p>En ymmärrä miten teemme valtavia panostuksia vain sokean uskon ja kenties omien mieltymysten varassa. Yritysmaailmassa tällainen ei olisi pääsääntöisesti mitenkään mahdollista - toki joitakin tapauksia löytyy ja silloin on yleensä menty metsään.</p><p><strong>Onko mittavilla panostuksilla saatu tarpeeksi tuloksia?</strong></p><p><a href="http://vnk.fi/documents/10616/4610410/Toimintasuunnitelma+H_5_2017+280417.pdf" target="_blank">Hallituksen puolivälitarkastelussa syksyllä 2017 todettiin seuraavaa:</a></p><p>&quot;<em>Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä. Alojen kasvu ei kuitenkaan ole ollut odotettua eivätkä kärkihankerahoituksella tähän asti tuetut uudet kokeilut ole skaalautuneet vielä vientituotteiksi. Markkinoita avaavien innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen strategista johtamista, riskienhallintaa ja osaamista on parannettava. Kestävät julkiset hankinnat ja hankintojen neuvontapalvelut edesauttaisivat myös hallituksen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista.</em>&quot;</p><p>On ilman muuta huomioitava, että kahden vuoden aikajänne on vielä varsin lyhyt, mutta suhteessa merkittäviin panostuksiin tämä herättää huolta. On muistettava, että näihin investoidut rahat ovat ainakin osittain poissa muiden teknologia-alueiden kehityksestä.</p><p>Tuo jälkimmäinen osuus herättää myös huolta, sillä itse tulkitsen niin, että yhtenä tukimuotona lähdettäisiin aiemman lisäksi julkisten hankintojen kautta tukemaan näitä aloja. Näin itse tulkitsen tuota markkinoiden avaamista julkisilla hankinnoilla. Tällöin lisättäisiin edelleen julkisilla rahoilla biotalouden ja cleantechin tukemista. Kun katsotaan tuota BioGTS:n tapausta, niin kuntien kokonaan tai osaomistuksessa olevat tahot ovat jo vahvasti edustettuna.</p><p><strong>Politisoitunut yritystukien jako</strong></p><p>Tällä hallituskaudella yritystukien jakoa on kärkihankkeiden sekä mm Tekesin sekä Finpron strategioiden kautta ohjattu merkittävästi biotalouteen ja cleantechiin. Toistaiseksi ei olla saavutettu tavoiteltuja tuloksia, mutta usko ei näytä horjuvan. On hyvä muistaa, että jaettaessa niukkuutta toisaalle sijoitetut rahat ovat poissa vaihtoehtoisista kohteista ja toimaloilta. Esimerkiksi palveluliiketoiminta on ollut jatkuvassa nousussa ja suurelta osin pelastanut Suomea Nokian romahduksen jälkeen - tästä kerroin blogissani <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252443-katseet-kohti-palveluvientia-ja-kotimaista-arvonlisaysta-viennin-arvioinnissa">Katseet kohti palveluvientiä ja kotimaista arvonlisäystä viennin arvioinnissa</a>.</p><p>BioGTS toimi tässä esimerkkinä - toivottavasti se saa laitoksensa toimimaan luvatulla tavalla ja myös vienti lähtee vetämään. Toistaiseksi mennään vielä melkoisella riskillä, mutta julkisten varojenkin käytön kannalta olisi todella hienoa, että lopulta onnistutaan. Pitää myös muistaa, että yritys sekä rakennettavat tuotantolaitoksen ovat saaneet tukea voimassaolevan lain sekä tukipolitiikan mukaisesti.</p><p>Katseet kohdistuvat ennemminkin koko politisoituneeseen ja osin mieltymyksiin perustuvaan tapaan ohjata yritystukia eri toimialoille.</p><p>Täyttyvätkö tavoitteet vai veikataanko osin väärää hevosta?</p><p>Kuinka niitä arvioidaan luotettavasti ottaen kaikki eri tuet huomioon?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle kertoo, ettei biokaasulaitoksia rakentava BioGTS ole saanut laitoksia tuotantoon suunnitellusti eikä toimimaan lupaamallaan tavalla. Investointitukia on näille laitoksille myönnetty vajaalla 20:llä miljoonalla eri puolelle Suomea mm hallituksen kärkihankkeiden kautta. Usean laitoksen omistajina toimivien yritysten omistajuudesta suuri osa on kunnilla.

Riskillä tuotannollisessa mittakaavassa koeponnistamatonta teknologiaa ympäri Suomea

Itseäni hämmästyttää, että näitä uudella tekniikalla toimivia laitoksia on tilattu useilla kymmenillä miljoonilla eri puolelle Suomea vaikka vaikuttaa siltä, että yhtään luvatulla tavalla toimivaa laitosta ei ole vielä olemassa. Kenties yksi syy riskinottoon löytyy valtion investointituista, sillä haastattelussa yksi laitoksen hankkineista kertoo seuraavaa:

"Suupohjan ammatti-instituutin koulutusjohtajan Esko Lehtimäen mukaan laitos otettiin vastaan investointitukien menetyksen pelossa. Hankeaika alkoi umpeutua. Totta kai halusimme investointituet. Kaasua on kuitenkin riittänyt siihen tarpeeseen, jota meillä on mahdollisuus täällä käyttää."

Tällainen toiminta ei olisi ollut mahdollista ilman merkittävää valtion tukea. Ylen artikkelissa kerrotaan seuraavaa:

"BioGTS:ltä tilatut laitokset ovat saaneet investointeihinsa tukea valtiolta useita kymmeniä prosentteja. Yhteensä investointitukia hankkeille on kertynyt vajaat 20 miljoonaa euroa. Osa laitoksista on ollut hallituksen kärkihankkeita."

"Ilman veronmaksajien tukieuroja biokaasulaitoksiin investoiminen olisi ollut Suomessa huomattavasti rauhallisempaa. Nyt voidaan puhua kuitenkin biokaasulaitosten hulluista päivistä. Sen verran tiuhaan biokaasulaitoksia nousee eri puolille Suomea. Biokaasualaa voidaankin pitää hallituskauden yhtenä lempilapsena."

BioGTS:n hankkeista useat ovat nyt ajautuneet vaikeuksiin. Kauhajoella on päästy vain puoleen luvatust abiokaasun määrästä ja käyttövarmuudesta. Mustankorkean laitoksen toimitussopimus on purettu, sillä laitos ei kyennyt vastaanottamaan ja käsittelemään lähellekään sellaista määrää raaka-ainetta, joka alunperin oli tarkoitus. Harjavalta on päätynyt vaihtamaan toimittajaa muiden vaikeuksien vuoksi.

Näiden lisäksi rakenteilla on laitokset Säkylään, Mäntsälään sekä Punkalaitumille, joita jatketaan vaikeuksista huolimatta.

Tuen kokonaismäärä on arvoitus

Paljonko tällä hallituskaudella kokonaisuudessaan tuetaan biotaloutta ja cleantechiä? Tämä on arvoitus, johon on vaikeaa löytää vastausta.

Jos katsotaan tuota BioGTS-yritystä, niin Team Finlandin artikkeli kertoo 2016:

"Yhtiö on jäsenenä myös työ-ja elinkeinoministeriön rahoittamassa ja Finpron operoimassa Jätteestä energiaksi ja bioenergia Team Finland -kasvuohjelmassa sekä Tekesin Green Growth -ohjelmassa. Joulukuussa se sai rahoituslainakierroksella rahoitusta mm. Finnveralta ja Tekes on rahoittanut sen kansainvälistymisen, teknologian kehittämisen ja raaka-ainevirtojen hallinnan projekteja."

Yhtiö on siis saanut todella runsaasti tukea kehitykseen ja lisäksi tuotantolaitoksien investoinneille on myönnetty tukea siis Ylen mukaan vajaalla 20 miljoonalla eurolla.

Katselin yleisesti RR-tietokannasta biokaasuun liittyville hankkeillle myönnettyjä tukia ja niitä löytyi 23 kappaletta. Nämähän ovat EU-osarahoitteisia alueellisia tukia. Tukea siis myönnetään edellisten lisäksi myös aluetukien kautta.

Suomesta puuttuu suosituksista huolimatta edelleen kunnollinen yritystukien tulosten ja vaikuttavuuden arviointikehikko ja -menetelmä, minkä vuoksi emme käytännössä tiedä vaikuttavatko annetut tuet halutusti ja tavoitteita tukien. Mennään siis aika lailla uskon varassa ja jopa tehdyt hyödyttömyyden tai haitallisuuden osoittaneet tutkimukset sivuutetaan.

En ymmärrä miten teemme valtavia panostuksia vain sokean uskon ja kenties omien mieltymysten varassa. Yritysmaailmassa tällainen ei olisi pääsääntöisesti mitenkään mahdollista - toki joitakin tapauksia löytyy ja silloin on yleensä menty metsään.

Onko mittavilla panostuksilla saatu tarpeeksi tuloksia?

Hallituksen puolivälitarkastelussa syksyllä 2017 todettiin seuraavaa:

"Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä. Alojen kasvu ei kuitenkaan ole ollut odotettua eivätkä kärkihankerahoituksella tähän asti tuetut uudet kokeilut ole skaalautuneet vielä vientituotteiksi. Markkinoita avaavien innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen strategista johtamista, riskienhallintaa ja osaamista on parannettava. Kestävät julkiset hankinnat ja hankintojen neuvontapalvelut edesauttaisivat myös hallituksen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista."

On ilman muuta huomioitava, että kahden vuoden aikajänne on vielä varsin lyhyt, mutta suhteessa merkittäviin panostuksiin tämä herättää huolta. On muistettava, että näihin investoidut rahat ovat ainakin osittain poissa muiden teknologia-alueiden kehityksestä.

Tuo jälkimmäinen osuus herättää myös huolta, sillä itse tulkitsen niin, että yhtenä tukimuotona lähdettäisiin aiemman lisäksi julkisten hankintojen kautta tukemaan näitä aloja. Näin itse tulkitsen tuota markkinoiden avaamista julkisilla hankinnoilla. Tällöin lisättäisiin edelleen julkisilla rahoilla biotalouden ja cleantechin tukemista. Kun katsotaan tuota BioGTS:n tapausta, niin kuntien kokonaan tai osaomistuksessa olevat tahot ovat jo vahvasti edustettuna.

Politisoitunut yritystukien jako

Tällä hallituskaudella yritystukien jakoa on kärkihankkeiden sekä mm Tekesin sekä Finpron strategioiden kautta ohjattu merkittävästi biotalouteen ja cleantechiin. Toistaiseksi ei olla saavutettu tavoiteltuja tuloksia, mutta usko ei näytä horjuvan. On hyvä muistaa, että jaettaessa niukkuutta toisaalle sijoitetut rahat ovat poissa vaihtoehtoisista kohteista ja toimaloilta. Esimerkiksi palveluliiketoiminta on ollut jatkuvassa nousussa ja suurelta osin pelastanut Suomea Nokian romahduksen jälkeen - tästä kerroin blogissani Katseet kohti palveluvientiä ja kotimaista arvonlisäystä viennin arvioinnissa.

BioGTS toimi tässä esimerkkinä - toivottavasti se saa laitoksensa toimimaan luvatulla tavalla ja myös vienti lähtee vetämään. Toistaiseksi mennään vielä melkoisella riskillä, mutta julkisten varojenkin käytön kannalta olisi todella hienoa, että lopulta onnistutaan. Pitää myös muistaa, että yritys sekä rakennettavat tuotantolaitoksen ovat saaneet tukea voimassaolevan lain sekä tukipolitiikan mukaisesti.

Katseet kohdistuvat ennemminkin koko politisoituneeseen ja osin mieltymyksiin perustuvaan tapaan ohjata yritystukia eri toimialoille.

Täyttyvätkö tavoitteet vai veikataanko osin väärää hevosta?

Kuinka niitä arvioidaan luotettavasti ottaen kaikki eri tuet huomioon?

 

]]>
8 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257597-hallituksen-mittava-tuki-biotaloudelle-ja-cleantechille-tapaus-biogts#comments Hallituksen kärkihankkeet Juha Sipilän hallitus Julkiset investoinnit Riskienhallinta Yritystuet Fri, 29 Jun 2018 09:00:53 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257597-hallituksen-mittava-tuki-biotaloudelle-ja-cleantechille-tapaus-biogts
Sampo Terho haluaa kulttuurille lisää julkista rahaa http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257223-sampo-terho-haluaa-kulttuurille-lisaa-julkista-rahaa <p>Lähde: Seitsemän uutiset, MTV3, 20.6.2018 (<a href="https://www.katsomo.fi/sarja/seitseman-uutiset-33001008002/keskiviikko-20-6-klo-1900-920327" title="https://www.katsomo.fi/sarja/seitseman-uutiset-33001008002/keskiviikko-20-6-klo-1900-920327">https://www.katsomo.fi/sarja/seitseman-uutiset-33001008002/keskiviikko-2...</a>)</p><p>(Toimittaja halusi tuen kaksinkertaistamista)</p><p>Ketä tai mitä tässä maassa voi äänestää, jotta kulttuurin tukeminen lopetetaan?</p><p>Elokuva- ja teatterilippujen hinnoissa on jo epäreilua tukea, koska ALV on alhaisempi. Kirjoilla on epäreilusti alhaisempi ALV. Sanomalehdillä myös (muttei netissä).</p><p>Jos yhtä kulttuurinmuotoa tuetaan, silloin syrjitään sellaista, jota ei tueta. Miksi videopeleillä on korkeampi ALV kuin elokuvalipuilla tai kirjoilla? Miksi videopelien tekijät eivät saa tuotantotukea?</p><p>Yritystukia kaikki eduskuntapuolueet haluavat karsia (kohteet tosin vaihtelevat puolueen eturyhmän mukaan), silti tällä eduskuntakaudella eduskunta hyväksyi <em>Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin </em>-yritystuen, joka on juuri sellaista haitallista maiden välistä kilpailua, jossa lopulta kaikkien maiden veropohja murenee, ja lopulta kilpailuasetelma on taas sama kuin alussa, kun kaikki ovat joutuneet ottamaan käyttöön samanlaisen tuen.</p><p>Juuri ne tahot, jotka ovat valittaneet kaikista voimakkaimmin, kun yritystukityöryhmä ei saanut tulosta aikaiseksi, kuitenkin kannattivat ja kannattavat tätä(kin) uutta yritystukea.</p><p>Euroopassa on käynnissä ankara yritysveroprosenttikilpailu. Yleisesti muutama vuosikymmen sitten yritysveroprosentti oli 50-70 prosenttia Euroopassa, mutta yritysveroprosentti on parina kolmena vuosikymmenenä alentunut hyvin voimakkaasti oikeastaan kaikkialla. Vastaavasti arvonlisävero näyttää kaikkialla päinvastaista trendiä. Euroopassa on maailman ankarin (aivan omaa luokkaansa, esim. Japanissa kolmen prosentin kulutusvero otettiin käyttöön vasta 1989, josta lähtien talous on ollut ongelmissa ja veroa on nostettu useaan kertaan sen jälkeen, Kanadassa 5, Australiassa ja Etelä-Koreassa 10 prosenttia) arvonlisäverotus, ja trendi on joka puolella huolestuttava. ALV on pirullisen hyvä verotulojen lähde, ja liikkuu vain ylös päin (Romanian tilanteesta olen hyvin tietoinen). Tällä perusteella sitä vastustetaankin ankarasti USA:ssa. Merkel muistetaan veronkorottajana, koska lupasi nostaa arvonlisäveroa 16:sta 19:ään prosenttiin perusteena Saksan liian suuri budjettialijäämä. Sitten kun budjettitilanne on myöhemmin parantunut, kukaan ei edes puhu, että lasketaan ALV sinne, missä se oli ennen kriisitoimenpidettä. Ei, poliitikot tuhlaavat &quot;ylimääräiset&quot; rahat. Saksan uusimpaan hallitusohjelmaan kirjoitettiin, että budjettiylijäämän niin salliessa, armeijaan voidaan sijoittaa rahaa, jotta Naton vaatimus kahdesta prosenttiyksiköstä toteutuu (tulee lähemmäksi), mutta sosiaalidemokraatit hyväksyivät tämän vain, kun hallitusohjelmaan kirjattiin, että jokainen lisäeuro puolustusvoimiin tarkoittaa yhtä lisäeuroa kehitysapubudjettiin. Saksahan jo ehti saavuttaa 0,7:n tavoitteen, joten jos Naton vaatimus aiotaan täyttää (eivät aio), kehitysapu lähentelee myös kahta prosenttia bruttokansantulosta. Kun perustelu verojenkorotukselle on kadonnut, ei veroja palauteta entiselle tasolleen, vaan rahat käytetään armeijaan ja vieraiden maiden ja vieraiden ihmisten hyväksi.</p><p>Vaadin, että jos Suomessa tuetaan elokuvatuotantoja, kirjailijoita, kuvataiteilijoita, musiikintekijöitä ja niin edelleen, myös videopelitaiteilijoita ja -tarinankertojia pitää tukea. Eikö olisi hienoa saada Suomeen sijoittuva videopeli tai videopeli, jonka alkuperäinen tuotantokieli on suomi? Nyt kaikki menee markkinaehtoisesti. Suomessa ja Ruotsissa tehdyt videopelit eivät saa minkäänlaista tukea tuotantomaan omalle kielelle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lähde: Seitsemän uutiset, MTV3, 20.6.2018 (https://www.katsomo.fi/sarja/seitseman-uutiset-33001008002/keskiviikko-20-6-klo-1900-920327)

(Toimittaja halusi tuen kaksinkertaistamista)

Ketä tai mitä tässä maassa voi äänestää, jotta kulttuurin tukeminen lopetetaan?

Elokuva- ja teatterilippujen hinnoissa on jo epäreilua tukea, koska ALV on alhaisempi. Kirjoilla on epäreilusti alhaisempi ALV. Sanomalehdillä myös (muttei netissä).

Jos yhtä kulttuurinmuotoa tuetaan, silloin syrjitään sellaista, jota ei tueta. Miksi videopeleillä on korkeampi ALV kuin elokuvalipuilla tai kirjoilla? Miksi videopelien tekijät eivät saa tuotantotukea?

Yritystukia kaikki eduskuntapuolueet haluavat karsia (kohteet tosin vaihtelevat puolueen eturyhmän mukaan), silti tällä eduskuntakaudella eduskunta hyväksyi Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin -yritystuen, joka on juuri sellaista haitallista maiden välistä kilpailua, jossa lopulta kaikkien maiden veropohja murenee, ja lopulta kilpailuasetelma on taas sama kuin alussa, kun kaikki ovat joutuneet ottamaan käyttöön samanlaisen tuen.

Juuri ne tahot, jotka ovat valittaneet kaikista voimakkaimmin, kun yritystukityöryhmä ei saanut tulosta aikaiseksi, kuitenkin kannattivat ja kannattavat tätä(kin) uutta yritystukea.

Euroopassa on käynnissä ankara yritysveroprosenttikilpailu. Yleisesti muutama vuosikymmen sitten yritysveroprosentti oli 50-70 prosenttia Euroopassa, mutta yritysveroprosentti on parina kolmena vuosikymmenenä alentunut hyvin voimakkaasti oikeastaan kaikkialla. Vastaavasti arvonlisävero näyttää kaikkialla päinvastaista trendiä. Euroopassa on maailman ankarin (aivan omaa luokkaansa, esim. Japanissa kolmen prosentin kulutusvero otettiin käyttöön vasta 1989, josta lähtien talous on ollut ongelmissa ja veroa on nostettu useaan kertaan sen jälkeen, Kanadassa 5, Australiassa ja Etelä-Koreassa 10 prosenttia) arvonlisäverotus, ja trendi on joka puolella huolestuttava. ALV on pirullisen hyvä verotulojen lähde, ja liikkuu vain ylös päin (Romanian tilanteesta olen hyvin tietoinen). Tällä perusteella sitä vastustetaankin ankarasti USA:ssa. Merkel muistetaan veronkorottajana, koska lupasi nostaa arvonlisäveroa 16:sta 19:ään prosenttiin perusteena Saksan liian suuri budjettialijäämä. Sitten kun budjettitilanne on myöhemmin parantunut, kukaan ei edes puhu, että lasketaan ALV sinne, missä se oli ennen kriisitoimenpidettä. Ei, poliitikot tuhlaavat "ylimääräiset" rahat. Saksan uusimpaan hallitusohjelmaan kirjoitettiin, että budjettiylijäämän niin salliessa, armeijaan voidaan sijoittaa rahaa, jotta Naton vaatimus kahdesta prosenttiyksiköstä toteutuu (tulee lähemmäksi), mutta sosiaalidemokraatit hyväksyivät tämän vain, kun hallitusohjelmaan kirjattiin, että jokainen lisäeuro puolustusvoimiin tarkoittaa yhtä lisäeuroa kehitysapubudjettiin. Saksahan jo ehti saavuttaa 0,7:n tavoitteen, joten jos Naton vaatimus aiotaan täyttää (eivät aio), kehitysapu lähentelee myös kahta prosenttia bruttokansantulosta. Kun perustelu verojenkorotukselle on kadonnut, ei veroja palauteta entiselle tasolleen, vaan rahat käytetään armeijaan ja vieraiden maiden ja vieraiden ihmisten hyväksi.

Vaadin, että jos Suomessa tuetaan elokuvatuotantoja, kirjailijoita, kuvataiteilijoita, musiikintekijöitä ja niin edelleen, myös videopelitaiteilijoita ja -tarinankertojia pitää tukea. Eikö olisi hienoa saada Suomeen sijoittuva videopeli tai videopeli, jonka alkuperäinen tuotantokieli on suomi? Nyt kaikki menee markkinaehtoisesti. Suomessa ja Ruotsissa tehdyt videopelit eivät saa minkäänlaista tukea tuotantomaan omalle kielelle.

]]>
8 http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257223-sampo-terho-haluaa-kulttuurille-lisaa-julkista-rahaa#comments Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin Kulttuuriministeri Sampo Terho Yritystuet Yritystukityöryhmä Wed, 20 Jun 2018 21:30:34 +0000 Riku Kivelä http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257223-sampo-terho-haluaa-kulttuurille-lisaa-julkista-rahaa
Lomautetuille aktiivimallia, yrityksille yritystukia http://sebastianfranckenhaeuser.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256409-lomautetuille-aktiivimallia-yrityksille-yritystukia <p>Työttömyysturvan aktiivimalli koskee työttömien lisäksi myös lomautettuja. Esimerkiksi hiihtokeskuksissa tehdään paljon sesonkisidonnaista työtä, jolloin kesäkautena ei tarvita yhtä paljon työvoimaa kuin talvella. Mikäli siis olet sesonkityöntekijä ja sinut on lomautettu yli 65 päivän ajaksi, myös sinun on osoitettava aktiivisuutesi.</p><p>Valtio maksoi yritystukia 4.1 miljardia euroa vuonna 2016, eivätkä hallituspuolueet valitettavasti vieläkään päässeet sopuun yritystukien karsimisesta. Mielestäni yritystukiin pitäisi tarttua reippaalla otteella ja kohdentaa ne ensisijaisesti pk-yrityksiin. Yritystukiin käytettyjä varoja voitaisiin käyttää myös työn verotuksen keventämiseen.</p><p>Näkisin, että yritystukien avulla voitaisiin helpottaa myös yritysten lomautuspaineita. Vaikka malli ei suoranaisesti sovellu sesonkiin sidottuihin yrityksiin, saatetaan muillakin aloilla lomauttaa henkilöstöä vuositasolla jopa neljäksi kuukaudeksi. Lomautus osuu usein talviaikaan, jolloin kausitöitä on muutenkin vähemmän tarjolla. Lomautetulla on tällöin yleensä oikeus saada valtion maksamaa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Kohdentamalla yritystukia erityisesti pk-yrityksiin voitaisiin vähentää tarvetta maksaa päivärahaa lomautetuille. Toisena vaihtoehtona ehdottaisin käyttämään verohuojennuksia kannustimena yrityksille luopua omaehtoisesti lomauttamisesta.</p><p>Mitä mieltä sinä olet näistä ajatuksista?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömyysturvan aktiivimalli koskee työttömien lisäksi myös lomautettuja. Esimerkiksi hiihtokeskuksissa tehdään paljon sesonkisidonnaista työtä, jolloin kesäkautena ei tarvita yhtä paljon työvoimaa kuin talvella. Mikäli siis olet sesonkityöntekijä ja sinut on lomautettu yli 65 päivän ajaksi, myös sinun on osoitettava aktiivisuutesi.

Valtio maksoi yritystukia 4.1 miljardia euroa vuonna 2016, eivätkä hallituspuolueet valitettavasti vieläkään päässeet sopuun yritystukien karsimisesta. Mielestäni yritystukiin pitäisi tarttua reippaalla otteella ja kohdentaa ne ensisijaisesti pk-yrityksiin. Yritystukiin käytettyjä varoja voitaisiin käyttää myös työn verotuksen keventämiseen.

Näkisin, että yritystukien avulla voitaisiin helpottaa myös yritysten lomautuspaineita. Vaikka malli ei suoranaisesti sovellu sesonkiin sidottuihin yrityksiin, saatetaan muillakin aloilla lomauttaa henkilöstöä vuositasolla jopa neljäksi kuukaudeksi. Lomautus osuu usein talviaikaan, jolloin kausitöitä on muutenkin vähemmän tarjolla. Lomautetulla on tällöin yleensä oikeus saada valtion maksamaa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Kohdentamalla yritystukia erityisesti pk-yrityksiin voitaisiin vähentää tarvetta maksaa päivärahaa lomautetuille. Toisena vaihtoehtona ehdottaisin käyttämään verohuojennuksia kannustimena yrityksille luopua omaehtoisesti lomauttamisesta.

Mitä mieltä sinä olet näistä ajatuksista?

]]>
6 http://sebastianfranckenhaeuser.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256409-lomautetuille-aktiivimallia-yrityksille-yritystukia#comments Aktiivimalli Lomautukset Yritystuet Wed, 06 Jun 2018 05:18:21 +0000 Sebastian Franckenhaeuser http://sebastianfranckenhaeuser.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256409-lomautetuille-aktiivimallia-yrityksille-yritystukia
Vielä kerran Chempolisista - Intian kaupan yhtälö http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254913-viela-kerran-chempolisista-intian-kaupan-yhtalo <p>Eilisen blogin yhteydessä tuli esille Chempolisin Intian kauppa, joten päätin ihmetellä muutamia itselleni avoimia kysymyksiä kaupasta ja yhtiön tulevaisuudesta. Samalla kun kauppa on toivottu ja epäilemättä tarpeellinen, kummastuttaa siinä tulevaisuuden kannalta muutama seikka. On hyvä ymmärtää, että käytännössä Fortum ja Chempolis eivät ole tässä myymässä tehdasta vaan menossa itse puoliksi omalla pääomalla rakentamaan sitä Intiaan ja tuotot tulevat vasta arvioidun 2020 tapahtuvan tehtaan valmistumisen jälkeen tuotannon myötä.</p><p><strong>Tehtaan julkistettu rahoitus</strong></p><p>160 miljoonan euron arvoinen ollaan rakentamassa siten, että omaa pääoma yhteisyrityksen kautta sijoitetaan 30% ja 70% otetaan lainaa. Intialainen NRL omistaa yhteisyrityksestä 50%, Fortum investoi saaden 28%:n omistuksen ja Chempolisin omistusosuus tehtaaseen olisi 22%.</p><p>Fortumin investointi on suoraan tuosta oman pääoman tarpeesta laskettu ja arvoltaan 13,5 miljoonaa euroa. Täysin avoin kysymys on se, millä Chempolis rahoittaa osuutensa. Laskennallisesti sen osuus on 10,5 miljoonaa euroa.</p><p>On hyvä muistaa, että samalla kun nämä yritykset lähtevät hankkeeseen yhteistyöyrityksessä tulee niille vastuuta myös lainaosuuksista.</p><p><strong>Chempolisin rahoitustilanne - Fortumin ja Taalerin sijoitukset jo sulaneet</strong></p><p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/intia-investoinnin-koko-160-miljoonaa-euroa-paaministeri-sipilasta-tuttu-chempolis-osallistuu-biojalostamon-rakentamiseen-intiassa/05c371b3-7301-37ba-80ca-0ff4fcbd379a">Talouselämä kertoi tällä viikolla</a>:</p><p>&quot;<em>Chempoliksen taloustilanne on tähän asti ollut veitsenterällä. Viime tilikauden luvut kertovat, että Chempoliksessa oli vuoden lopussa jäljellä niukasti eli noin 80 000 euroa omia pääomia. Talouselämän analyytikko <strong>Ari Rajala</strong> <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/chempolis-painui-tappiolle-voi-vaatia-viela-lisaa-paaomia/J385gShj">laski huhtikuussa</a>, että rahoitusreservi riittää noin puoleksi vuodeksi nykyisellä tappiotahdilla.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Tappioita Chempolikselle on kertynyt yhteensä 15,7 miljoonaa euroa yhteensä noin 20 miljoonan euron sijoituksilla.</em>&quot;</p><p>Vaikkapa <a href="https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/chempolis-oy/09932824/taloustiedot">Asiakastiedon sivuilta</a> kukin voi vahvistaa tilanteen. Yhtiön viime vuoden avainluvuissa omavaraisuusaste on 3% ja tappiota viime vuonna tehtiin 1,3 miljoonaa euroa.</p><p>Joten jäljellä olevista varoista ei sijoiteta tuohon yhteisyritykseen mitenkään.</p><p><strong>Kuka tulee rahoittamaan Chempolisin osuuden?</strong></p><p>Jännittävää onkin seurata kuka tulee apuun.<a href="https://m.iltalehti.fi/talous/201805022200915385_ta.shtml"> Iltalehti kertoi</a> tällä viikolla, että myös toinen valtionyhtiö Neste on ollut mukana neuvotteluissa jo vuonna 2016 ja poliittisiakin neuvotteluja on käyty. Mielenkiintoista on se, että Neste kieltäytyy kommentoimasta asiaa ja Antti Kaikkosella muistikuvat ovat hataria.</p><p>On jossain määrin mahdollista, että teknologiasta tulee joku korvaus Chempolisille lisensioinnilla. Pitäisihän näin käydä, kun pari vuosikymmentä on kehitetty ja pelkästään tukiakin sille on annettu miljoonia.</p><p>Tulevatko Taaleri ja Fortum sijoittamaan lisää Chempolisiin, jotta osaomistus yhteisyritykseen toteutuu? Vai onko Neste yhtäkkiä mukana kuvioissa?</p><p>Vai onko sitten jotain valtion yritystukia tai Finfundin tukea luvassa? Kenties Vake voisi laittaa valtion taseen töihin Intiaan tai valtion omistama Teollisuussijoitus?</p><p>En tiedä. Minun talousymmärrykseni rajoissa vaikuttaisi olevan selvää, että jotain liikkeitä on tapahduttava.</p><p><strong>Kauppa se on joka kannattaa - tosin ei aina</strong></p><p>Jo ennalta arvattavissa ovat jotkin reaktiot siitä, kuinka nytkö tehtaan syntyminenkin on huono asia. En suoraan niin väitä, mutta asioita on hyvä tarkastella myös liiketaloudelliselta kannalta. Minulla ei ole millään niitä tietoja, mitä sopijaosapuolilla kuten Fortumilla on. Ihmettelen vain niiden varassa, joita minulla on ja oman kokemukseni perusteella.</p><p>On selvää, että ensimmäisen tehdashankkeen toteutuminen oli Chempolisille elinehto - muutoin oltaisiin piakkoin laitettu lappu luukulle. Yleensä myös ostajat tahi yhteishankkeen osapuolet tietävät tämän ja käyttävät sitä hyväkseen kylmästi - ei ole kyse hyväntekeväisyydestä.</p><p>Ensimmäisen tehtaan referenssin kautta voidaan saada uusia kauppoja, jotka sitten ratkaisevat kehitetyn teknologian menestyksen sekä tulevat tuotot. Parisenkymmentä vuotta on menty ilman diiliä - se kertonee siitä, että mikään ylivoimainen teknologia ei liene kyseessä.</p><p>Julkisen ja yksityisen rahan sekoituttua matkan varrella on hankkeen kokonaistaloudellinen arvio vaikeaa ja suuri osa perustunee tulevaisuuden odotuksiin. Millaisia ne sitten ovat ja mihin olettamiin perustuen? Tähän kysymykseen voisivat varmaan vastata vain Taalerin, Fortumin ja Chempolisin johto. Toivottavasti riskit ovat kohtuullisella tasolla ja tuotot todennäköisiä.</p><p>Seuraan jännityksellä jatkouutisia ennen 2018 syksyyn kaavailtua tehtaan rakentamisen aloitusta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilisen blogin yhteydessä tuli esille Chempolisin Intian kauppa, joten päätin ihmetellä muutamia itselleni avoimia kysymyksiä kaupasta ja yhtiön tulevaisuudesta. Samalla kun kauppa on toivottu ja epäilemättä tarpeellinen, kummastuttaa siinä tulevaisuuden kannalta muutama seikka. On hyvä ymmärtää, että käytännössä Fortum ja Chempolis eivät ole tässä myymässä tehdasta vaan menossa itse puoliksi omalla pääomalla rakentamaan sitä Intiaan ja tuotot tulevat vasta arvioidun 2020 tapahtuvan tehtaan valmistumisen jälkeen tuotannon myötä.

Tehtaan julkistettu rahoitus

160 miljoonan euron arvoinen ollaan rakentamassa siten, että omaa pääoma yhteisyrityksen kautta sijoitetaan 30% ja 70% otetaan lainaa. Intialainen NRL omistaa yhteisyrityksestä 50%, Fortum investoi saaden 28%:n omistuksen ja Chempolisin omistusosuus tehtaaseen olisi 22%.

Fortumin investointi on suoraan tuosta oman pääoman tarpeesta laskettu ja arvoltaan 13,5 miljoonaa euroa. Täysin avoin kysymys on se, millä Chempolis rahoittaa osuutensa. Laskennallisesti sen osuus on 10,5 miljoonaa euroa.

On hyvä muistaa, että samalla kun nämä yritykset lähtevät hankkeeseen yhteistyöyrityksessä tulee niille vastuuta myös lainaosuuksista.

Chempolisin rahoitustilanne - Fortumin ja Taalerin sijoitukset jo sulaneet

Talouselämä kertoi tällä viikolla:

"Chempoliksen taloustilanne on tähän asti ollut veitsenterällä. Viime tilikauden luvut kertovat, että Chempoliksessa oli vuoden lopussa jäljellä niukasti eli noin 80 000 euroa omia pääomia. Talouselämän analyytikko Ari Rajala laski huhtikuussa, että rahoitusreservi riittää noin puoleksi vuodeksi nykyisellä tappiotahdilla."

"Tappioita Chempolikselle on kertynyt yhteensä 15,7 miljoonaa euroa yhteensä noin 20 miljoonan euron sijoituksilla."

Vaikkapa Asiakastiedon sivuilta kukin voi vahvistaa tilanteen. Yhtiön viime vuoden avainluvuissa omavaraisuusaste on 3% ja tappiota viime vuonna tehtiin 1,3 miljoonaa euroa.

Joten jäljellä olevista varoista ei sijoiteta tuohon yhteisyritykseen mitenkään.

Kuka tulee rahoittamaan Chempolisin osuuden?

Jännittävää onkin seurata kuka tulee apuun. Iltalehti kertoi tällä viikolla, että myös toinen valtionyhtiö Neste on ollut mukana neuvotteluissa jo vuonna 2016 ja poliittisiakin neuvotteluja on käyty. Mielenkiintoista on se, että Neste kieltäytyy kommentoimasta asiaa ja Antti Kaikkosella muistikuvat ovat hataria.

On jossain määrin mahdollista, että teknologiasta tulee joku korvaus Chempolisille lisensioinnilla. Pitäisihän näin käydä, kun pari vuosikymmentä on kehitetty ja pelkästään tukiakin sille on annettu miljoonia.

Tulevatko Taaleri ja Fortum sijoittamaan lisää Chempolisiin, jotta osaomistus yhteisyritykseen toteutuu? Vai onko Neste yhtäkkiä mukana kuvioissa?

Vai onko sitten jotain valtion yritystukia tai Finfundin tukea luvassa? Kenties Vake voisi laittaa valtion taseen töihin Intiaan tai valtion omistama Teollisuussijoitus?

En tiedä. Minun talousymmärrykseni rajoissa vaikuttaisi olevan selvää, että jotain liikkeitä on tapahduttava.

Kauppa se on joka kannattaa - tosin ei aina

Jo ennalta arvattavissa ovat jotkin reaktiot siitä, kuinka nytkö tehtaan syntyminenkin on huono asia. En suoraan niin väitä, mutta asioita on hyvä tarkastella myös liiketaloudelliselta kannalta. Minulla ei ole millään niitä tietoja, mitä sopijaosapuolilla kuten Fortumilla on. Ihmettelen vain niiden varassa, joita minulla on ja oman kokemukseni perusteella.

On selvää, että ensimmäisen tehdashankkeen toteutuminen oli Chempolisille elinehto - muutoin oltaisiin piakkoin laitettu lappu luukulle. Yleensä myös ostajat tahi yhteishankkeen osapuolet tietävät tämän ja käyttävät sitä hyväkseen kylmästi - ei ole kyse hyväntekeväisyydestä.

Ensimmäisen tehtaan referenssin kautta voidaan saada uusia kauppoja, jotka sitten ratkaisevat kehitetyn teknologian menestyksen sekä tulevat tuotot. Parisenkymmentä vuotta on menty ilman diiliä - se kertonee siitä, että mikään ylivoimainen teknologia ei liene kyseessä.

Julkisen ja yksityisen rahan sekoituttua matkan varrella on hankkeen kokonaistaloudellinen arvio vaikeaa ja suuri osa perustunee tulevaisuuden odotuksiin. Millaisia ne sitten ovat ja mihin olettamiin perustuen? Tähän kysymykseen voisivat varmaan vastata vain Taalerin, Fortumin ja Chempolisin johto. Toivottavasti riskit ovat kohtuullisella tasolla ja tuotot todennäköisiä.

Seuraan jännityksellä jatkouutisia ennen 2018 syksyyn kaavailtua tehtaan rakentamisen aloitusta.

]]>
11 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254913-viela-kerran-chempolisista-intian-kaupan-yhtalo#comments Chempolis Fortum Kannattavuus Taaleri rahoitusyhtiö Yritystuet Sun, 06 May 2018 09:15:59 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254913-viela-kerran-chempolisista-intian-kaupan-yhtalo
Liike Nyt - tutunkuuloisia periaatteita http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita <p>​Nyt on vaihteeksi ollut taas kiinnostava viikko kotimaan politiikassa. Harkimon ympärillä vellonut keskustelu huipentui aamun uutisiin uudesta poliittisesta Liike Nyt -yhdistyksestä. Pitkästä aikaa raikas ja mielenkiintoinen keskustelunavaus varsin jämähtäneellä poliittisella kentällämme. Maailman lobatuimpana maana Suomi on eduskuntakaudesta toiseen vaihtanut kiltisti vanhojen valtapuolueiden välillä erilaisia valtakombinaatioita ja seurauksista olemme saaneet nauttia mekin, jotka kaipaisimme uudenlaista päätöksentekoa, joka ottaisi paremmin huomioon kansalaisetkin eturyhmien lisäksi.</p> <p>Kävin lukemassa Liike Nyt webbisivuilta millaisilla periaatteilla ollaan liikkeellä ja tuli varsin kotoisa ja hyvä tunne tekstiä lukiessa. Enkä ihmettele yhtään miksi. Avaan tätä seuraavaksi neljän yhteisen periaatteen kautta, jotka Liike Nyt on sivuilleen listannut.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>1. Jokaisesta on pidettävä huolta</strong></p> <p>Tähän kohtaan sopii lainaus Piraattipuolueen puolueohjelman yhdenvertaisuutta käsittelevästä kohdasta:</p> <p>&rdquo;Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa.&rdquo;</p> <p>Samoin kuin oikeusturvaa käsittelevä kohta:</p> <p>&rdquo;Yksilön oikeusturvan on toteuduttava mahdollisimman hyvin hänen taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Kaikkien on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti, rikosasiassa tuomitulla on oltava valitusoikeus, hyvän hallinnon takeet on turvattava ja viranomaisten on aina noudatettava lakia.&rdquo;</p> <p>Ja opetuksesta yhteiskunnassa:</p> <p>&rdquo;Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla julkisissa oppilaitoksissa, myös korkeakouluissa. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.&rdquo;</p> <p><br /><strong>2. Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut</strong></p> <p>Lisää lainauksia, nyt talous- kunta- ja perusturvaohjelmasta, kohdasta taloudellinen vakaus ja kasvu:</p> <p>&rdquo;Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.</p> <p>Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.</p> <p>Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan.&rdquo;</p> <p>Ja perustulosta, erityisesti pienyritysten käynnistämiseen liittyvä kohta:</p> <p>&rdquo;Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.&rdquo;</p> <p>Sekä tietoyhteiskuntaohjelmasta kohdasta tekijänoikeudet ja patentit:</p> <p>&rdquo;Nykyiselle patenttijärjestelmälle ei ole perusteita nyky-yhteiskunnassa, joten se tulee lakkauttaa. Patentit eivät enää suojaa yksittäisen keksijän luomusta tai toimeentuloa, vaan niitä käytetään ennemminkin pienyrittäjien toiminnan tukahduttamiseen ja kehityksen estämiseen. Turhan patentin myöntäminen vaikeuttaa muiden kehitystyötä ja heikentää kilpailua. Patentit estävät optimaalisten teknisten ratkaisujen tekemistä uusissa tuotteissa.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>3. Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla</strong></p> <p>Piraattipuolueen energia- ja ympäristöohjelmassa sanotaan:</p> <p>&rdquo;Energia- ja ympäristöpolitiikassa on kiinnitettävä huomiota kestävään kehitykseen, säilytettävä luonnon moninaisuus, pyrittävä hillitsemään ilmastonmuutosta ja varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.</p> <p>Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä radikaalisti. Perusenergiantuotannossa fossiilisia polttoaineita hyödyntävät voimalaitokset on korvattava ydinvoimalla, jota voidaan tuottaa niin isoissa yksiköissä kuin myös sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Ydinvoimaa voidaan täydentää aurinko- ja tuulivoimalla sekä vähäpäästöisillä biopolttoaineilla. Päästöjen verottaminen on parempi tapa edistää kestävää energiantuotantoa kuin yksittäisten tuotantotapojen tuet.</p> <p>Fossiilisista polttoaineista tulee luopua vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumista on jo ennen sitä edistettävä esimerkiksi päästömaksuilla tai korkeammalla verokannalla.</p> <p>Ympäristölupaa vaativassa toiminnassa pitää vaatia riittävät vakuutukset ja vakuudet, jotta ympäristövahingon sattuessa pilattu ympäristö saadaan ennallistettua.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>4. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa</strong></p> <p>Kohdassa 2 käydyt lainaukset käyvät tähänkin. Kun yrittämisestä tehdään kannattavaa pienimuotoisenakin perustulon kautta, eikä kilpailutilannetta vääristetä yritystukien kautta, maahamme syntyy aivan uudella vauhdilla uusia yrityksiä. Ja jos yritystukiin menevä raha voidaan siirtää verotuksen keventämiseen, vapautuu pääomaa uusille innovaatioille, investoinneille ja työllistämiseen.</p> <p>Ja sitten vielä yksi lainaus Piraattipuolueen yksilönvapausohjelman kohdasta vapauksien lisääminen:</p> <p>&rdquo;<em>Liikkeiden aukioloajat</em></p> <p>Valtion ei tule säädellä ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.</p> <p><em>Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen</em></p> <p>Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä. Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa.&rdquo;</p> <p>Joten kiitos Liike Nyt - periaatteenne ovat kuin suoraan Piraattipuolueen puolueohjelmasta. On myös mielenkiintoista nähdä millainen teknologia-alusta osallistavaa demokratiaa kehittävän keskustelun tueksi saadaan. Ja tähän liittyen laitan vielä viimeisen lainauksen:</p> <p>&rdquo;<em>Osallistava demokratia</em></p> <p>Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada riittävästi tietoa edustajiensa tekemistä poliittisista päätöksistä ja syistä jotka ovat johtaneet ratkaisuun. Kehittyneen viestintäteknologian mahdollistamana myös maamme demokraattista järjestelmää on kehitettävä enemmän vuorovaikutusta suosivaksi, osallistavaksi demokratiaksi. Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse päätöksentekoon kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.&rdquo;</p> <p>Politiikassa uudistuminen ja kehittyminen vaatii vanhojen valtarakenteiden purkamista. Se ei tapahdu äänestämällä kerta toisensa jälkeen samat puolueet ja naamat tekemään päätöksiä puolestamme. Mikäli haluat muutosta, on sen lähdettävä sinusta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Linkki Taloussanomien uutiseen lobbaamisesta: <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/">https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-...</a></p> <p>Linkki Piraattipuolueen puolueohjelmaan: <a href="https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/" title="https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/">https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ​Nyt on vaihteeksi ollut taas kiinnostava viikko kotimaan politiikassa. Harkimon ympärillä vellonut keskustelu huipentui aamun uutisiin uudesta poliittisesta Liike Nyt -yhdistyksestä. Pitkästä aikaa raikas ja mielenkiintoinen keskustelunavaus varsin jämähtäneellä poliittisella kentällämme. Maailman lobatuimpana maana Suomi on eduskuntakaudesta toiseen vaihtanut kiltisti vanhojen valtapuolueiden välillä erilaisia valtakombinaatioita ja seurauksista olemme saaneet nauttia mekin, jotka kaipaisimme uudenlaista päätöksentekoa, joka ottaisi paremmin huomioon kansalaisetkin eturyhmien lisäksi.

Kävin lukemassa Liike Nyt webbisivuilta millaisilla periaatteilla ollaan liikkeellä ja tuli varsin kotoisa ja hyvä tunne tekstiä lukiessa. Enkä ihmettele yhtään miksi. Avaan tätä seuraavaksi neljän yhteisen periaatteen kautta, jotka Liike Nyt on sivuilleen listannut.

 

1. Jokaisesta on pidettävä huolta

Tähän kohtaan sopii lainaus Piraattipuolueen puolueohjelman yhdenvertaisuutta käsittelevästä kohdasta:

”Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa.”

Samoin kuin oikeusturvaa käsittelevä kohta:

”Yksilön oikeusturvan on toteuduttava mahdollisimman hyvin hänen taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Kaikkien on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti, rikosasiassa tuomitulla on oltava valitusoikeus, hyvän hallinnon takeet on turvattava ja viranomaisten on aina noudatettava lakia.”

Ja opetuksesta yhteiskunnassa:

”Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla julkisissa oppilaitoksissa, myös korkeakouluissa. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.”


2. Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut

Lisää lainauksia, nyt talous- kunta- ja perusturvaohjelmasta, kohdasta taloudellinen vakaus ja kasvu:

”Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.

Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.

Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan.”

Ja perustulosta, erityisesti pienyritysten käynnistämiseen liittyvä kohta:

”Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.”

Sekä tietoyhteiskuntaohjelmasta kohdasta tekijänoikeudet ja patentit:

”Nykyiselle patenttijärjestelmälle ei ole perusteita nyky-yhteiskunnassa, joten se tulee lakkauttaa. Patentit eivät enää suojaa yksittäisen keksijän luomusta tai toimeentuloa, vaan niitä käytetään ennemminkin pienyrittäjien toiminnan tukahduttamiseen ja kehityksen estämiseen. Turhan patentin myöntäminen vaikeuttaa muiden kehitystyötä ja heikentää kilpailua. Patentit estävät optimaalisten teknisten ratkaisujen tekemistä uusissa tuotteissa.”

 

3. Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla

Piraattipuolueen energia- ja ympäristöohjelmassa sanotaan:

”Energia- ja ympäristöpolitiikassa on kiinnitettävä huomiota kestävään kehitykseen, säilytettävä luonnon moninaisuus, pyrittävä hillitsemään ilmastonmuutosta ja varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä radikaalisti. Perusenergiantuotannossa fossiilisia polttoaineita hyödyntävät voimalaitokset on korvattava ydinvoimalla, jota voidaan tuottaa niin isoissa yksiköissä kuin myös sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Ydinvoimaa voidaan täydentää aurinko- ja tuulivoimalla sekä vähäpäästöisillä biopolttoaineilla. Päästöjen verottaminen on parempi tapa edistää kestävää energiantuotantoa kuin yksittäisten tuotantotapojen tuet.

Fossiilisista polttoaineista tulee luopua vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumista on jo ennen sitä edistettävä esimerkiksi päästömaksuilla tai korkeammalla verokannalla.

Ympäristölupaa vaativassa toiminnassa pitää vaatia riittävät vakuutukset ja vakuudet, jotta ympäristövahingon sattuessa pilattu ympäristö saadaan ennallistettua.”

 

4. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa

Kohdassa 2 käydyt lainaukset käyvät tähänkin. Kun yrittämisestä tehdään kannattavaa pienimuotoisenakin perustulon kautta, eikä kilpailutilannetta vääristetä yritystukien kautta, maahamme syntyy aivan uudella vauhdilla uusia yrityksiä. Ja jos yritystukiin menevä raha voidaan siirtää verotuksen keventämiseen, vapautuu pääomaa uusille innovaatioille, investoinneille ja työllistämiseen.

Ja sitten vielä yksi lainaus Piraattipuolueen yksilönvapausohjelman kohdasta vapauksien lisääminen:

Liikkeiden aukioloajat

Valtion ei tule säädellä ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.

Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen

Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä. Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa.”

Joten kiitos Liike Nyt - periaatteenne ovat kuin suoraan Piraattipuolueen puolueohjelmasta. On myös mielenkiintoista nähdä millainen teknologia-alusta osallistavaa demokratiaa kehittävän keskustelun tueksi saadaan. Ja tähän liittyen laitan vielä viimeisen lainauksen:

Osallistava demokratia

Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada riittävästi tietoa edustajiensa tekemistä poliittisista päätöksistä ja syistä jotka ovat johtaneet ratkaisuun. Kehittyneen viestintäteknologian mahdollistamana myös maamme demokraattista järjestelmää on kehitettävä enemmän vuorovaikutusta suosivaksi, osallistavaksi demokratiaksi. Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse päätöksentekoon kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.”

Politiikassa uudistuminen ja kehittyminen vaatii vanhojen valtarakenteiden purkamista. Se ei tapahdu äänestämällä kerta toisensa jälkeen samat puolueet ja naamat tekemään päätöksiä puolestamme. Mikäli haluat muutosta, on sen lähdettävä sinusta.

 

Linkki Taloussanomien uutiseen lobbaamisesta: https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/

Linkki Piraattipuolueen puolueohjelmaan: https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/

]]>
0 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita#comments LiikeNyt Osallistava demokratia Perustulo Piraattipuolue Yritystuet Sat, 21 Apr 2018 12:17:35 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita
Mihin varakkaat suomalaiset sijoittavat - case Taaleri http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254044-mihin-varakkaat-suomalaiset-sijoittavat-case-taaleri <p>Varakkaat suomalaiset vaikuttavat sijoittavan voimakkaasti erityisesti valtion tukemiin toimialoihin. Vahvistaakseni mielikuvaani kävin läpi varainhoitoyhtiö Taalerin yli 200 000:n euron sijoitusvarallisuuden omaaville suunnattujen rahastojen rakenteita. Lähes kaikki sijoituskohteet ovat valtion yritystuilla sekä muilla tuilla avustettuja toimialoja, joita tämäkin hallitus voimakkaasti edistää yritystuilla eikä ole valmis leikkaamaan senttiäkään tutkitusta hyödyttömyydestä tai jopa haitallisuudesta huolimatta.</p><p>Taalerilla on kolme eri aluetta pääomarahastoissa: Uusiutuva energia ja cleantech, Kiinteistösijoitukset sekä Kanssasijoitukset. Käyn läpi pintapuolisesti heidän <a href="https://www.taaleri.com/fi/varainhoito/paaomarahastot">verkkosivunsa</a> pohjalta näiden sisältöjä.</p><p><strong>Uusiutuva energia ja cleantech</strong></p><p>Tämä aluehan on suoraan kuin hallitusohjelmasta ja voimakkaasti tuettu. Alueen sisällä ovat seuraavat rahastot:</p><ol><li>Aurinkotuuli: Ulkoaille uusiutuvaan energiaan sijoittava rahasto, jolla on ainoastaan sijoituksia Jordaniassa aurinkoenergiaan ja Serbiassa tuulivoimaan</li><li>Biorahasto: Rahaston toiminta loppunut, rakensi biokaasuvoimalaitosverkoston, joka myytiin Gasumille 2016</li><li>Kiertotalousrahasto: &quot;<em>Rahasto keskittyy erityisesti kolmeen teemaan: uusiutuva energia, kierrätys- ja materiaalinkäsittely ja energiansäästöratkaisut.&nbsp;Kiertotalous on myös Suomen hallitusohjelman kärkiaiheita.</em>&quot; Kohteena mm Chempolis.</li><li>Metsärahastot: Rahastot sijoittavat metsäomaisuuteen.</li><li>Tuulirahastot: Sijoittaa tuulivoimaan Suomessa ja on toiseksi suurin tuulivoiman tuottaja.</li></ol><p>Lukuunottamatta ensimmäistä ovat kaikki alueet voimakkaasti hallitusohjelman tukemia.</p><p><strong>Kiinteistösijoitukset</strong></p><p>Taalerin kiinteistösijoitusrahastoja ovat seuraavat: Afrikka-rahastot, Asuntorahastot, Kiinteistökehitysrahasto, Tonttirahastot sekä Vuokrakoti.</p><p>Ensimmäistä lukuunottamatta toimitaan jälleen kotimarkkinoilla ja voimakkaasti tuetussa ympäristössä. Valtio tukee ARA:n kautta rakentamista ja asumistuesta on ollut viime aikoina paljon puhetta. Sitä toki valuu Kojamon kautta myös ay-liikkeelle, mutta yhtä lailla hyötyjinä ovat tällaiset tahot. Ehkäpä se on jopa yksi merkittävä syy sille, ettei tällekään asialle vaikutettaisi olevan kykeneviä tekemään rakenteellisia muutoksia?</p><p><strong>Kanssasijoitukset</strong></p><p>Tämän alueen nimi ei juurikaan toimintaa avaa, mutta sisältö kertoo jo paljon enemmän. Sijoituskohteena on pääosin merenkulku ja telakkateollisuus. Yrityksiä ovat mm Rauma Marine Construction (Rauman telakka) ja varustamo Aalto Shipping Company yhdessä toimivan johdon kanssa.</p><p>Jälleen sekä telakkateollisuuden että varustamotoiminnan ollessa kyseessä toimitaan valtion vahvasti yritystuilla tunkkaamien toimialojen piirissä.</p><p><strong>Miten tämä vaikuttaa Suomen talouteen?</strong></p><p>Pintapuolinen analyysini kohdistuu yhteen varainhallintayritykseen eikä ole siten suoraan yleistettävissä. Jotain tämä kuitenkin kertoo siitä kuinka varakkaiden tahojen pääomasijoitukset ja valtion tuet kietoutuvat yhteen. Lähes kaikki sijoituskohteet ovat sellaisia, joita tuetaan vahvasti ja ovat nykyisen hallituksen valitsemia kehitysalueita. Toinen merkittävä piirre on, että nämä eivät kohdistu juurikaan vientiä tuottaviin toimialoihin vaan toimitaan pääosin sisämarkkinoilla.</p><p>Säännöllisin väliajoin nousee keskustelu siitä, että kasvuritysten on hankala saada Suomessa rahoitusta ja meidän tarvitsee houkutella ulkomaisia sijoittajia. Onko se mikään ihme, kun kotimaisille sijoittajille on tarjolla valtion tukemia vähäriskisempiä kohteita verrattain hyvällä tuotolla - vaikkapa tuulivoima on melkoinen rahasampo.</p><p>Viime viikolla <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yritykset/startupeille-loytyy-nyt-rahaa-rahoittajat-kilpailevat-parhaimmista-6719992">Tekniikka&amp;Talous-lehti</a> kertoi kuinka startupeille löytyy nyt lisää rahaa. Rahaa löytyy nimenomaan ulkomailta: 2017 ulkomaiset sijoittivat 208 miljoonaa, kun 2013 sijoitettiin 59 miljoonaa eli summa on lähes nelinkertaistunut. Sen sijaan kotimaiset pääomasijoitusyhtiöt sijoittivat 2013 87 miljoonaa ja vuonna 2017 enää 59 miljoonaa trendin ollessa siten aivan toiseen suuntaan. Miksi näin?</p><p>Ruotsalaiset käyvät jatkuvasti Suomessa ostoksilla ja moni suomalainen kasvuyritys päätyy ruotsalaiseen omistukseen. Heillä on malttia ja kykyä kasvattaa liiketoimintaa pitkällä aikajänteellä sekä viedä toimintaa ulkomaille - esimerkiksi Musti ja Mirri on yksi viimeisimpiä esimerkkejä voimakkaasti kasvaneesta ulkomaille levinneestä ketjusta, joka on nykyään ruotsalaisomistuksessa.</p><p><strong>Kieroutunut markkinatalous ja pysähtyneisyyden tukeminen</strong></p><p>Pidemmällä aikavälillä tehty politiikka ja markkinatalouden pysähtyneisyyden tukeminen tulee johtamaan huonoon tulokseen. Suomalainen markkinatalous on pahasti vääristynyt - Kokoomus sekä Keskusta estävät toiminnallaan markkinoiden uudistamista. Niiden politiikan keskiössä vaikuttaakin olevan nykyisen varallisuuden ja teollisuuden loputon tukeminen luonnollisen uudistumisen sijaan.</p><p>Kokoomus ja Keskustan Sipilä-siipi ovat hallituskaudellaan osoittaneet olevansa EK:n ohjauksessa olevia hyviiä veljiä, jotka ajavat suuren pääoman ja nykyisen teollisuuden etuja häikäilemättömästi ja ovat kyvyttömiä muuttamaan talouttamme tervettä kilpailua edistäväksi. Lisäksi hallitus on ennennäkemättömällä tavalla politisoinut tutkimuksen ja kehityksen ohjausta valikoimiinsa kohteisiin.</p><p>Hyväveliverkostoa nimitetään jopa varmistamaan toiminnan jatkuminen hallituskauden jälkeen. Esimerkiksi tammikuun alussa aloittaneen Tekesin ja Finpron yhdistävän Business Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin entisen Sipilän yrityksen Elektrobitin ex-toimitusjohtaja. Tämä nimitys tuli aivan puskista ja kovin vähän on sen oikeutuksesta ja perusteista ollut puhetta julkisuudessa.</p><p>Hallituskauden toimenpiteet ovat jo saaneet melkoista epätoivoa aikaan niissä kokoomuslaisissa, jotka kannattavat aitoa kilpailua ja tervettä markkinataloutta. Tämän vuoksi itse toivotan kenties terveempää kilpailua ja uudistumista tukevan uuden puolueen tervetulleeksi. Jo pelkkä huhu siitä tuntuu saavan melkoista paniikkia aikaa Kokoomuksen väessä - hyvä niin, kenties se havahduttaa nykytilan tutkiskeluun ja itsekritiikkiin.</p><p>Tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta Suomen on uudistuttava eikä sen pidä tukea pysähtyneisyyttä!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Varakkaat suomalaiset vaikuttavat sijoittavan voimakkaasti erityisesti valtion tukemiin toimialoihin. Vahvistaakseni mielikuvaani kävin läpi varainhoitoyhtiö Taalerin yli 200 000:n euron sijoitusvarallisuuden omaaville suunnattujen rahastojen rakenteita. Lähes kaikki sijoituskohteet ovat valtion yritystuilla sekä muilla tuilla avustettuja toimialoja, joita tämäkin hallitus voimakkaasti edistää yritystuilla eikä ole valmis leikkaamaan senttiäkään tutkitusta hyödyttömyydestä tai jopa haitallisuudesta huolimatta.

Taalerilla on kolme eri aluetta pääomarahastoissa: Uusiutuva energia ja cleantech, Kiinteistösijoitukset sekä Kanssasijoitukset. Käyn läpi pintapuolisesti heidän verkkosivunsa pohjalta näiden sisältöjä.

Uusiutuva energia ja cleantech

Tämä aluehan on suoraan kuin hallitusohjelmasta ja voimakkaasti tuettu. Alueen sisällä ovat seuraavat rahastot:

  1. Aurinkotuuli: Ulkoaille uusiutuvaan energiaan sijoittava rahasto, jolla on ainoastaan sijoituksia Jordaniassa aurinkoenergiaan ja Serbiassa tuulivoimaan
  2. Biorahasto: Rahaston toiminta loppunut, rakensi biokaasuvoimalaitosverkoston, joka myytiin Gasumille 2016
  3. Kiertotalousrahasto: "Rahasto keskittyy erityisesti kolmeen teemaan: uusiutuva energia, kierrätys- ja materiaalinkäsittely ja energiansäästöratkaisut. Kiertotalous on myös Suomen hallitusohjelman kärkiaiheita." Kohteena mm Chempolis.
  4. Metsärahastot: Rahastot sijoittavat metsäomaisuuteen.
  5. Tuulirahastot: Sijoittaa tuulivoimaan Suomessa ja on toiseksi suurin tuulivoiman tuottaja.

Lukuunottamatta ensimmäistä ovat kaikki alueet voimakkaasti hallitusohjelman tukemia.

Kiinteistösijoitukset

Taalerin kiinteistösijoitusrahastoja ovat seuraavat: Afrikka-rahastot, Asuntorahastot, Kiinteistökehitysrahasto, Tonttirahastot sekä Vuokrakoti.

Ensimmäistä lukuunottamatta toimitaan jälleen kotimarkkinoilla ja voimakkaasti tuetussa ympäristössä. Valtio tukee ARA:n kautta rakentamista ja asumistuesta on ollut viime aikoina paljon puhetta. Sitä toki valuu Kojamon kautta myös ay-liikkeelle, mutta yhtä lailla hyötyjinä ovat tällaiset tahot. Ehkäpä se on jopa yksi merkittävä syy sille, ettei tällekään asialle vaikutettaisi olevan kykeneviä tekemään rakenteellisia muutoksia?

Kanssasijoitukset

Tämän alueen nimi ei juurikaan toimintaa avaa, mutta sisältö kertoo jo paljon enemmän. Sijoituskohteena on pääosin merenkulku ja telakkateollisuus. Yrityksiä ovat mm Rauma Marine Construction (Rauman telakka) ja varustamo Aalto Shipping Company yhdessä toimivan johdon kanssa.

Jälleen sekä telakkateollisuuden että varustamotoiminnan ollessa kyseessä toimitaan valtion vahvasti yritystuilla tunkkaamien toimialojen piirissä.

Miten tämä vaikuttaa Suomen talouteen?

Pintapuolinen analyysini kohdistuu yhteen varainhallintayritykseen eikä ole siten suoraan yleistettävissä. Jotain tämä kuitenkin kertoo siitä kuinka varakkaiden tahojen pääomasijoitukset ja valtion tuet kietoutuvat yhteen. Lähes kaikki sijoituskohteet ovat sellaisia, joita tuetaan vahvasti ja ovat nykyisen hallituksen valitsemia kehitysalueita. Toinen merkittävä piirre on, että nämä eivät kohdistu juurikaan vientiä tuottaviin toimialoihin vaan toimitaan pääosin sisämarkkinoilla.

Säännöllisin väliajoin nousee keskustelu siitä, että kasvuritysten on hankala saada Suomessa rahoitusta ja meidän tarvitsee houkutella ulkomaisia sijoittajia. Onko se mikään ihme, kun kotimaisille sijoittajille on tarjolla valtion tukemia vähäriskisempiä kohteita verrattain hyvällä tuotolla - vaikkapa tuulivoima on melkoinen rahasampo.

Viime viikolla Tekniikka&Talous-lehti kertoi kuinka startupeille löytyy nyt lisää rahaa. Rahaa löytyy nimenomaan ulkomailta: 2017 ulkomaiset sijoittivat 208 miljoonaa, kun 2013 sijoitettiin 59 miljoonaa eli summa on lähes nelinkertaistunut. Sen sijaan kotimaiset pääomasijoitusyhtiöt sijoittivat 2013 87 miljoonaa ja vuonna 2017 enää 59 miljoonaa trendin ollessa siten aivan toiseen suuntaan. Miksi näin?

Ruotsalaiset käyvät jatkuvasti Suomessa ostoksilla ja moni suomalainen kasvuyritys päätyy ruotsalaiseen omistukseen. Heillä on malttia ja kykyä kasvattaa liiketoimintaa pitkällä aikajänteellä sekä viedä toimintaa ulkomaille - esimerkiksi Musti ja Mirri on yksi viimeisimpiä esimerkkejä voimakkaasti kasvaneesta ulkomaille levinneestä ketjusta, joka on nykyään ruotsalaisomistuksessa.

Kieroutunut markkinatalous ja pysähtyneisyyden tukeminen

Pidemmällä aikavälillä tehty politiikka ja markkinatalouden pysähtyneisyyden tukeminen tulee johtamaan huonoon tulokseen. Suomalainen markkinatalous on pahasti vääristynyt - Kokoomus sekä Keskusta estävät toiminnallaan markkinoiden uudistamista. Niiden politiikan keskiössä vaikuttaakin olevan nykyisen varallisuuden ja teollisuuden loputon tukeminen luonnollisen uudistumisen sijaan.

Kokoomus ja Keskustan Sipilä-siipi ovat hallituskaudellaan osoittaneet olevansa EK:n ohjauksessa olevia hyviiä veljiä, jotka ajavat suuren pääoman ja nykyisen teollisuuden etuja häikäilemättömästi ja ovat kyvyttömiä muuttamaan talouttamme tervettä kilpailua edistäväksi. Lisäksi hallitus on ennennäkemättömällä tavalla politisoinut tutkimuksen ja kehityksen ohjausta valikoimiinsa kohteisiin.

Hyväveliverkostoa nimitetään jopa varmistamaan toiminnan jatkuminen hallituskauden jälkeen. Esimerkiksi tammikuun alussa aloittaneen Tekesin ja Finpron yhdistävän Business Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin entisen Sipilän yrityksen Elektrobitin ex-toimitusjohtaja. Tämä nimitys tuli aivan puskista ja kovin vähän on sen oikeutuksesta ja perusteista ollut puhetta julkisuudessa.

Hallituskauden toimenpiteet ovat jo saaneet melkoista epätoivoa aikaan niissä kokoomuslaisissa, jotka kannattavat aitoa kilpailua ja tervettä markkinataloutta. Tämän vuoksi itse toivotan kenties terveempää kilpailua ja uudistumista tukevan uuden puolueen tervetulleeksi. Jo pelkkä huhu siitä tuntuu saavan melkoista paniikkia aikaa Kokoomuksen väessä - hyvä niin, kenties se havahduttaa nykytilan tutkiskeluun ja itsekritiikkiin.

Tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta Suomen on uudistuttava eikä sen pidä tukea pysähtyneisyyttä!

]]>
8 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254044-mihin-varakkaat-suomalaiset-sijoittavat-case-taaleri#comments Hyväveliverkosto Juha Sipilän hallitus Suomen vienti Talouskasvu Yritystuet Thu, 19 Apr 2018 07:32:17 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254044-mihin-varakkaat-suomalaiset-sijoittavat-case-taaleri
Aikahorisonttisi määrittelee kantasi yritystukiin http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253827-aikahorisonttisi-maarittelee-kantasi-yritystukiin <p>Tämän kevään innovaatiopalkinnon myöntäisin Seppo Kääriäiselle - hänen huomionsa&nbsp;<a href="https://www.mustread.fi/artikkelit/poliitikko-on-vaillinainen-jos-ei-mieti-kauas-eteenpain-sanoo-historijoitsijan-bestselleriin-mielistynyt-seppo-kaariainen/">Poliitikko on vaillinainen, jos ei mieti kauas eteenpäin</a>&nbsp;(Mustread 10.3.2018) selittää merkittävän osan poliittisista erimielisyyksistä.</p><p>Otetaan esimerkiksi vaikka yritystuet - lyhyellä aikavälillä (vuosia) tarkasteltuna ne saattavat pitkittää joidenkin työpaikkojen säilymistä Suomessa, mutta pitkällä aikavälillä (kymmeniä vuosia) ne yksiselitteisesti vähentävät työn tuottavuuden kasvua, ja sitä kautta heikentävät elintasoa.</p><p>Samalla tavalla koko maan asuttuna pitäminen alueellisilla tulonsiirroilla on viivästystaistelua, joka lyhyellä aikavälillä ylläpitää keskustapuolueen kannatusta, mutta pitkällä aikavälillä maksaa Suomelle mansikoita. Maakuntauudistus on osa tätä viivytystaistelua, ja se tulee lisäämään alueellisia tulonsiirtoja.</p><p>Erilainen aikahorisontti on pääsyy siihen, miksi täysin rationaaliset ihmiset voivat olla samasta asiasta eri mieltä. <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/valtaosa-yritystuesta-on-rahaa-joka-ei-ole-koskaan-verottajan-kirstussa-kaynytkaan/97eb9580-88a5-374e-a0b9-dc39fca7d576">Talouselämän päätoimittajan</a>&nbsp;(TE 13.4.2018)&nbsp;aikahorisontti on huomiseen saakka, lobbarien aikahorisontti ylettyy seuraavaan palkkapäivään, poliitikkojen yleensä seuraaviin vaaleihin - vain harvat katsovat kymmenien vuosien tähtäimellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä on demokratian ongelma pähkinänkuoressa, eikä siihen ole olemassa lopullista ratkaisua. Ehdotan kuitenkin erästä parannusehdotusta - seuraavien vaalien vaalikoneet voisivat mielestäni pyrkiä mittaamaan tätä ulottuvuutta (progressiivisuus = nykyhetki vs tulevaisuus), ja kertomaan sen äänestäjille.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä megatrendejä vastaan ei kannata räpiköidä.</p> Tämän kevään innovaatiopalkinnon myöntäisin Seppo Kääriäiselle - hänen huomionsa Poliitikko on vaillinainen, jos ei mieti kauas eteenpäin (Mustread 10.3.2018) selittää merkittävän osan poliittisista erimielisyyksistä.

Otetaan esimerkiksi vaikka yritystuet - lyhyellä aikavälillä (vuosia) tarkasteltuna ne saattavat pitkittää joidenkin työpaikkojen säilymistä Suomessa, mutta pitkällä aikavälillä (kymmeniä vuosia) ne yksiselitteisesti vähentävät työn tuottavuuden kasvua, ja sitä kautta heikentävät elintasoa.

Samalla tavalla koko maan asuttuna pitäminen alueellisilla tulonsiirroilla on viivästystaistelua, joka lyhyellä aikavälillä ylläpitää keskustapuolueen kannatusta, mutta pitkällä aikavälillä maksaa Suomelle mansikoita. Maakuntauudistus on osa tätä viivytystaistelua, ja se tulee lisäämään alueellisia tulonsiirtoja.

Erilainen aikahorisontti on pääsyy siihen, miksi täysin rationaaliset ihmiset voivat olla samasta asiasta eri mieltä. Talouselämän päätoimittajan (TE 13.4.2018) aikahorisontti on huomiseen saakka, lobbarien aikahorisontti ylettyy seuraavaan palkkapäivään, poliitikkojen yleensä seuraaviin vaaleihin - vain harvat katsovat kymmenien vuosien tähtäimellä.

 

Tämä on demokratian ongelma pähkinänkuoressa, eikä siihen ole olemassa lopullista ratkaisua. Ehdotan kuitenkin erästä parannusehdotusta - seuraavien vaalien vaalikoneet voisivat mielestäni pyrkiä mittaamaan tätä ulottuvuutta (progressiivisuus = nykyhetki vs tulevaisuus), ja kertomaan sen äänestäjille.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä megatrendejä vastaan ei kannata räpiköidä.

]]>
8 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253827-aikahorisonttisi-maarittelee-kantasi-yritystukiin#comments Kotimaa Aika Aikahorisontti Politiikka Yritystuet Sat, 14 Apr 2018 10:29:55 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253827-aikahorisonttisi-maarittelee-kantasi-yritystukiin
EVA ja Ahopelto haluavat tuoda 10 000 koodaria Suomeen http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253538-eva-ja-ahopelto-haluavat-tuoda-10-000-koodaria-suomeen <p><a href="http://www.eva.fi/blog/2018/04/06/paaomasijoittaja-timo-ahopelto-koodarivaje-uhkaa-kuihduttaa-suomen-halpatuotantomaaksi-nain-palaamme-huipulle/">Evan analyysissään</a> pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto ehdottaa, että Suomeen pitäisi houkutella ja tuoda 10 000 ulkomaista koodaria Suomeen sekä houkutella verohelpotuksilla kansainvälisten jättien tuotekehityskeskuksia. Analyysissään hän nojaa erityisesti Israelin sekä Uuden-Seelannin toimenpiteisiin ja tilanteeseen. Molemmat maat ovat varsin erikoisia ja osa löydetyistä yhtymäkohdista tuntuu aika kaukaa haetuilta.</p><p>Itse olen tehnyt urani pääosin tuotekehityksessä sekä asiantuntijana että tiimin vetäjänä ja olen ollut huolissani tutkimuksen ja tuotekehityksen vähenemisestä Suomessa. Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&amp;K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).&nbsp; Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&amp;K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.</p><p>Konkreettiset ideat ja ajatukset ovat tervetulleita ja suunta olisi käännettävä, mutta en ole aivan vakuuttunut Ahopellon keinoista ja johtopäätöksistä. Etenkin mikäli katsomme maassa tehtyä politiikkaa ja suuntausta TEKES- ja koulutusleikkauksineen on vaikea nähdä kuinka näillä esitetyille keinoilla asia nopealla aikataululla ratkaistaisiin. Myöskin elinkeinoelämä on itse vähentänyt panostuksia koko 2010-luvun, mikä ei tee Suomesta kovin houkuttelevaa kohdetta. Tässä kohden yritysten on katsottava peiliin sivuuttaessaan kvartaalitalouden huumassa pitkän aikavälin kehityksen.</p><p><strong>Uuden-Seelannin ja Israelin esimerkit</strong></p><p>Uusi-Seelanti toteutti kampanjan, josta Ahopelto kertoo:</p><p><em>&quot;Uusi-Seelanti lupasi ennakkoluulottomasti hakemusten perusteella lennättää maahan omalla kustannuksellaan 100 koodaria ja tutustuttaa heidät Uuteen-Seelantiin ja tarjota matkan päätteeksi työpaikkaa.&quot;</em></p><p>Hakemuksia tuli peräti 48 000 ja verkkosivut jopa kaatuivat. Uusi-Seelanti on kuitenkin yksi monen unelmalomakohteista, jolla lienee suuri vaikutus houkuttelevuuteen enkä oikein usko, että Suomi moiseen pystyy luonnostaan ja muista hienouksistaan huolimatta.</p><p>Israel on taas todellinen teknologian edelläkävijämaa ja taloudeltaan aivan toisessa mittaluokassa kuin Suomi. Monista syistä Israel on noussut asemaansa, esimerkiksi aseteollisuudella on ollut suuri vaikutus teknologiakehitykseen sekä myös maan saamalla mittavalla tuella mm Yhdysvalloista. Lisäksi sääntelyn suhteen ko maa on melko lailla riippumaton eikä joudu esimerkiksi seuraamaan EU:n sääntöjä.</p><p><strong>Teknologiajättien tuotekehityskeskusten houkuttelu Suomeen</strong></p><p>Valitettavasti Suomi on melkoisella takamatkalla alustatalouden ja verkkokaupan suhteen, missä suurimmat yritykset kuten Google, Facebook ja Amazon toimivat. Itse uskon että ensisijaisesti teknologiajätit perustavat tuotekehityskeskuksiaan niihin maihin, missä on olemassa merkittävää osaamista tarvittavilta teknologia-alueilta ja pyrkivät sitten houkuttelemaan osaajia itselleen merkittävillä resursseillaan. Ajatus siitä, että pelkästään verohelpotuksilla ilman merkittäviä omia vahvuuksia saataisiin houkuteltua näitä Suomeen vaikuttaa melko huteralta ajatukselta. Se että olisimme niin houkutteleva maa, että tänne tuotaisiin merkittävä määrä osaajia ulkoa tällaisiin kehityskeskuksiin vaikuttaa mielestäni epärealistiselta.</p><p>Viime aikoina on ollut myös puhetta siitä, kuinka hallituksen strategiana on tehdä Suomesta tekoälyn johtava hyödyntäjämaa. Itse pidän tätä epärealistisena strategiana, sillä ilman omia merkittäviä panostuksia teknologian kehittämiseen sekä olematta mukana merkittävillä panostuksilla alueen tutkimuksessa ollaan jatkuvasti perässä. Moni yritys on yrittänyt tällaista strategiaa epäonnistuen pahasti.</p><p><strong>Suuntaa muutettava palveluliiketoimintaa edistäväksi</strong></p><p>Mielestäni meidän on löydettävä omia erikoisalueitamme ja lähestyttävä 2020-lukua niiden kautta. Perinteisen teollisuuden tukemista on vähennettävä ja siirrettävä painopistettä uuteen. Palveluliiketoiminnan osuus on ollut viennistämme jatkuvassa kasvussa ja pelastanut meidät Nokian romahduksen jälkeen. VATT:n tutkimuksen mukaan se vastasi viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Lisäksi palveluviennin osalta ns kotimainen arvonlisäys on huomattavasti tavaravientiä suurempi - esimerkiksi tavaraviennin uuden ykkösen dieselin kotimainen arvonlisäys on vain 17%.</p><p><a href="https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/nyt-on-masentava-ennuste-suomesta-tulossa-ohjelmistoalan-halpatuotantomaa-10-000-koodaria-palkattava-ulkomailta-6719049">Ahopellon päättelyssä</a> on mielenkiintoinen ristiriita, sillä hän ennustaa nykymenolla Suomesta tulevan ohjelmistoalan halpatuotantomaa. Eiköhän halpatuotanto tapahdu mm Intian kaltaisissa maissa eikä maassa, jossa on ohjelmoijista hänen kertomansa mukaan pulaa?</p><p>Toisaalta puhutaan koodaripulasta, mutta jostain syystä se ei näy esimerkiksi laajemmin alan palkkakehityksessä. On kyllä uutisoitu kuinka huippuosaaja voi saada 15 000 euroa, mutta kovin harvassa ovat tällaiset palkat Suomessa kokemukseni mukaan. Jos pula olisi merkittävä pullonkaula, niin sen pitäisi näkyä myös yleisessä palkkakehityksessä mikäli markkinat toimivat kuten pitäisi.</p><p>Hieman mietityttää onko tässä EVA:n ja Ahopellon tavoitteena tuoda ulkomailta halvempia koodareita vai aidosti huippuosaamista. Viime aikoina työvoimapulalla tunnutaan eri alueilla tekevän vahvasti omia etuja avajaa lobbausta halvemman ulkomaisen työvoiman saamiseksi helpommin käyttöön. Esimerkiksi Lapin matkailubuumista huolimatta palkkatasot eivät siellä nouse vaan käytetään yhä enenevässä määrin ulkomaista vuokratyövoimaa.</p><p>Lamavuosina erityisesti 2010-luvun alussa laitettiin todella paljon koodareita kortistoon yt-neuvotteluilla ja valitettavan usein ne kohdistuivat vanhempiin osaajiin, joiden osaamisen kehittymistä ei tuettu esimerkiksi koulutuksilla. Nyt olisi mm panostettava muuntokoulutukseen erilaisten ohjelmointikielien ja menetelmien osalta. Vanhempikin insinööri oppii kyllä uusia temppuja, kun siihen annetaan mahdollisuus. Myös yhteiskunnan tulisi tukea yli viisikymppisten palkkaamista, kun tällä hetkellä se saattaa jopa tuoda lisäkustannuksia.</p><p>Suomen on pienenä maana tehtävä nyt vaikeita valintoja ja mietittävä miten resurssit kohdennetaan parhaiten tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.</p> Evan analyysissään pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto ehdottaa, että Suomeen pitäisi houkutella ja tuoda 10 000 ulkomaista koodaria Suomeen sekä houkutella verohelpotuksilla kansainvälisten jättien tuotekehityskeskuksia. Analyysissään hän nojaa erityisesti Israelin sekä Uuden-Seelannin toimenpiteisiin ja tilanteeseen. Molemmat maat ovat varsin erikoisia ja osa löydetyistä yhtymäkohdista tuntuu aika kaukaa haetuilta.

Itse olen tehnyt urani pääosin tuotekehityksessä sekä asiantuntijana että tiimin vetäjänä ja olen ollut huolissani tutkimuksen ja tuotekehityksen vähenemisestä Suomessa. Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).  Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Konkreettiset ideat ja ajatukset ovat tervetulleita ja suunta olisi käännettävä, mutta en ole aivan vakuuttunut Ahopellon keinoista ja johtopäätöksistä. Etenkin mikäli katsomme maassa tehtyä politiikkaa ja suuntausta TEKES- ja koulutusleikkauksineen on vaikea nähdä kuinka näillä esitetyille keinoilla asia nopealla aikataululla ratkaistaisiin. Myöskin elinkeinoelämä on itse vähentänyt panostuksia koko 2010-luvun, mikä ei tee Suomesta kovin houkuttelevaa kohdetta. Tässä kohden yritysten on katsottava peiliin sivuuttaessaan kvartaalitalouden huumassa pitkän aikavälin kehityksen.

Uuden-Seelannin ja Israelin esimerkit

Uusi-Seelanti toteutti kampanjan, josta Ahopelto kertoo:

"Uusi-Seelanti lupasi ennakkoluulottomasti hakemusten perusteella lennättää maahan omalla kustannuksellaan 100 koodaria ja tutustuttaa heidät Uuteen-Seelantiin ja tarjota matkan päätteeksi työpaikkaa."

Hakemuksia tuli peräti 48 000 ja verkkosivut jopa kaatuivat. Uusi-Seelanti on kuitenkin yksi monen unelmalomakohteista, jolla lienee suuri vaikutus houkuttelevuuteen enkä oikein usko, että Suomi moiseen pystyy luonnostaan ja muista hienouksistaan huolimatta.

Israel on taas todellinen teknologian edelläkävijämaa ja taloudeltaan aivan toisessa mittaluokassa kuin Suomi. Monista syistä Israel on noussut asemaansa, esimerkiksi aseteollisuudella on ollut suuri vaikutus teknologiakehitykseen sekä myös maan saamalla mittavalla tuella mm Yhdysvalloista. Lisäksi sääntelyn suhteen ko maa on melko lailla riippumaton eikä joudu esimerkiksi seuraamaan EU:n sääntöjä.

Teknologiajättien tuotekehityskeskusten houkuttelu Suomeen

Valitettavasti Suomi on melkoisella takamatkalla alustatalouden ja verkkokaupan suhteen, missä suurimmat yritykset kuten Google, Facebook ja Amazon toimivat. Itse uskon että ensisijaisesti teknologiajätit perustavat tuotekehityskeskuksiaan niihin maihin, missä on olemassa merkittävää osaamista tarvittavilta teknologia-alueilta ja pyrkivät sitten houkuttelemaan osaajia itselleen merkittävillä resursseillaan. Ajatus siitä, että pelkästään verohelpotuksilla ilman merkittäviä omia vahvuuksia saataisiin houkuteltua näitä Suomeen vaikuttaa melko huteralta ajatukselta. Se että olisimme niin houkutteleva maa, että tänne tuotaisiin merkittävä määrä osaajia ulkoa tällaisiin kehityskeskuksiin vaikuttaa mielestäni epärealistiselta.

Viime aikoina on ollut myös puhetta siitä, kuinka hallituksen strategiana on tehdä Suomesta tekoälyn johtava hyödyntäjämaa. Itse pidän tätä epärealistisena strategiana, sillä ilman omia merkittäviä panostuksia teknologian kehittämiseen sekä olematta mukana merkittävillä panostuksilla alueen tutkimuksessa ollaan jatkuvasti perässä. Moni yritys on yrittänyt tällaista strategiaa epäonnistuen pahasti.

Suuntaa muutettava palveluliiketoimintaa edistäväksi

Mielestäni meidän on löydettävä omia erikoisalueitamme ja lähestyttävä 2020-lukua niiden kautta. Perinteisen teollisuuden tukemista on vähennettävä ja siirrettävä painopistettä uuteen. Palveluliiketoiminnan osuus on ollut viennistämme jatkuvassa kasvussa ja pelastanut meidät Nokian romahduksen jälkeen. VATT:n tutkimuksen mukaan se vastasi viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Lisäksi palveluviennin osalta ns kotimainen arvonlisäys on huomattavasti tavaravientiä suurempi - esimerkiksi tavaraviennin uuden ykkösen dieselin kotimainen arvonlisäys on vain 17%.

Ahopellon päättelyssä on mielenkiintoinen ristiriita, sillä hän ennustaa nykymenolla Suomesta tulevan ohjelmistoalan halpatuotantomaa. Eiköhän halpatuotanto tapahdu mm Intian kaltaisissa maissa eikä maassa, jossa on ohjelmoijista hänen kertomansa mukaan pulaa?

Toisaalta puhutaan koodaripulasta, mutta jostain syystä se ei näy esimerkiksi laajemmin alan palkkakehityksessä. On kyllä uutisoitu kuinka huippuosaaja voi saada 15 000 euroa, mutta kovin harvassa ovat tällaiset palkat Suomessa kokemukseni mukaan. Jos pula olisi merkittävä pullonkaula, niin sen pitäisi näkyä myös yleisessä palkkakehityksessä mikäli markkinat toimivat kuten pitäisi.

Hieman mietityttää onko tässä EVA:n ja Ahopellon tavoitteena tuoda ulkomailta halvempia koodareita vai aidosti huippuosaamista. Viime aikoina työvoimapulalla tunnutaan eri alueilla tekevän vahvasti omia etuja avajaa lobbausta halvemman ulkomaisen työvoiman saamiseksi helpommin käyttöön. Esimerkiksi Lapin matkailubuumista huolimatta palkkatasot eivät siellä nouse vaan käytetään yhä enenevässä määrin ulkomaista vuokratyövoimaa.

Lamavuosina erityisesti 2010-luvun alussa laitettiin todella paljon koodareita kortistoon yt-neuvotteluilla ja valitettavan usein ne kohdistuivat vanhempiin osaajiin, joiden osaamisen kehittymistä ei tuettu esimerkiksi koulutuksilla. Nyt olisi mm panostettava muuntokoulutukseen erilaisten ohjelmointikielien ja menetelmien osalta. Vanhempikin insinööri oppii kyllä uusia temppuja, kun siihen annetaan mahdollisuus. Myös yhteiskunnan tulisi tukea yli viisikymppisten palkkaamista, kun tällä hetkellä se saattaa jopa tuoda lisäkustannuksia.

Suomen on pienenä maana tehtävä nyt vaikeita valintoja ja mietittävä miten resurssit kohdennetaan parhaiten tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.

]]>
25 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253538-eva-ja-ahopelto-haluavat-tuoda-10-000-koodaria-suomeen#comments Kotimaa Alustatalous Globaali kilpailu Tuotekehitys Työvoimapula Yritystuet Mon, 09 Apr 2018 08:01:39 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253538-eva-ja-ahopelto-haluavat-tuoda-10-000-koodaria-suomeen
Protektionismi vs yritystuet http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253493-protektionismi-vs-yritystuet <p>Tuontiullit ollut otsikoissa ja myös yritystuet viimeaikoina.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Trump alkoi puhua tuontitulleista noudattaakseen politiikkaa, jota vaaliohjelmissaan lupasi tuodakseen työpaikat takaisin Usaan, niin alkoi meteli.</p><p>Aivan kun tuontitullit olisi joku uusi juttu, mitä muut ei tee.&nbsp; On EU:lla tuontitullit ja Aasian mailla ja kaikilla. Kaikki suojelevat omiaan tuontitulleilla ja yksittäiset valtiot vielä yritystuilla kilpaillessaan naapureittaan vastaan.</p><p>Nyt oli yritystuet taas otsikoissa, kun työryhmä ei löytänyt yhteisymmärrystä niiden karsimiseksi.</p><p>Tukia perusteltiin niin, että lähtee työpaikat jos karsitaan, kun muutkin maat tukee, niin ei pärjää muuten kilpailussa ja me hävitään.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten tuo eroaa sitten tuontitulleista, eli protektionismistä että tuetaan verohelpotuksilla joitain kotimaisia yrityksiä?</p><p>Yritystuilla&nbsp;kilpailu meidän kotimaisten kesken vääristyy jos osa saa yritystukia ja osa ei.</p><p>Tuet lienee usein verohelpotuksia, eli jää veroa saamatta tuetuilta yrityksiltä, jonka sitten kuitenkin uskotaan hyödyttävän kuitenkin loppupelissä.</p><p>Eli olemme kiristettyjä pakon edessä tukemaan, jotta ei työpaikat lähde ja tuosta syystä tukia ei voi karsia.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos tuontitullit olisi käytössä, niin peli olisi kaikille Suomessa sama ja noita suoria verotulojen menetyksiä ei tulisi.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuontitullien prosenttimäärällä kyetään sääntelemään, jottei kotimaiset ole liian suojattuja, mutta myös voitaisiin määritellä sen verran tullia, minkä kilpailevat maat tukee, jolloin peli olisi tasan.</p><p>&nbsp;</p><p>Niitä maita, jotka ei noudata ihmisoikeus ym. sääntöjä pitäisi rokottaa isommalla prosentilla, joka painostaisi laittamaan asiansa kuntoon, mikäli haluaa markkinoillemme.</p><p>Suomi yksin ei voi vaikuttaa, mutta useamman maan joukko voisi.</p><p>Täällä on varmasti paljon lukijoita, joilla on avarampi näkemys näistä asioista, niin olisi mukava kuulla lisää aiheesta, kun itselle ei oikein avaudu, että mitä eroa noilla otsikon asioilla on ja miksi toinen on kuolema ja toinen välttämättömyys?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuontiullit ollut otsikoissa ja myös yritystuet viimeaikoina.

 

Kun Trump alkoi puhua tuontitulleista noudattaakseen politiikkaa, jota vaaliohjelmissaan lupasi tuodakseen työpaikat takaisin Usaan, niin alkoi meteli.

Aivan kun tuontitullit olisi joku uusi juttu, mitä muut ei tee.  On EU:lla tuontitullit ja Aasian mailla ja kaikilla. Kaikki suojelevat omiaan tuontitulleilla ja yksittäiset valtiot vielä yritystuilla kilpaillessaan naapureittaan vastaan.

Nyt oli yritystuet taas otsikoissa, kun työryhmä ei löytänyt yhteisymmärrystä niiden karsimiseksi.

Tukia perusteltiin niin, että lähtee työpaikat jos karsitaan, kun muutkin maat tukee, niin ei pärjää muuten kilpailussa ja me hävitään.

 

Miten tuo eroaa sitten tuontitulleista, eli protektionismistä että tuetaan verohelpotuksilla joitain kotimaisia yrityksiä?

Yritystuilla kilpailu meidän kotimaisten kesken vääristyy jos osa saa yritystukia ja osa ei.

Tuet lienee usein verohelpotuksia, eli jää veroa saamatta tuetuilta yrityksiltä, jonka sitten kuitenkin uskotaan hyödyttävän kuitenkin loppupelissä.

Eli olemme kiristettyjä pakon edessä tukemaan, jotta ei työpaikat lähde ja tuosta syystä tukia ei voi karsia.

 

Jos tuontitullit olisi käytössä, niin peli olisi kaikille Suomessa sama ja noita suoria verotulojen menetyksiä ei tulisi.

 

Tuontitullien prosenttimäärällä kyetään sääntelemään, jottei kotimaiset ole liian suojattuja, mutta myös voitaisiin määritellä sen verran tullia, minkä kilpailevat maat tukee, jolloin peli olisi tasan.

 

Niitä maita, jotka ei noudata ihmisoikeus ym. sääntöjä pitäisi rokottaa isommalla prosentilla, joka painostaisi laittamaan asiansa kuntoon, mikäli haluaa markkinoillemme.

Suomi yksin ei voi vaikuttaa, mutta useamman maan joukko voisi.

Täällä on varmasti paljon lukijoita, joilla on avarampi näkemys näistä asioista, niin olisi mukava kuulla lisää aiheesta, kun itselle ei oikein avaudu, että mitä eroa noilla otsikon asioilla on ja miksi toinen on kuolema ja toinen välttämättömyys?

]]>
0 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253493-protektionismi-vs-yritystuet#comments Protektionismi Tuontitullit Yritystuet Sun, 08 Apr 2018 06:55:55 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253493-protektionismi-vs-yritystuet
On häpeällistä ja haitallista, ettei hallitus uudista yritystukia http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253405-on-hapeallista-ja-haitallista-ettei-hallitus-uudista-yritystukia <p>Olen tässä pari päivää sulatellut uutista hallituksen asettaman yritystukityöryhmän tuloksettomuudesta sekä tietoja ryhmän työskentelytavoista. Tuloksettomuus ei yllättänyt, toimintatapojen räikeys ehkä sentään jonkin verran.</p><p>Miksi tuloksettomuus ei yllättänyt? Koska alusta asti oli selvää, että työryhmä asetettiin vain siksi, että näyttäisi siltä kuin tehtäisiin jotakin. Innokkaiden puheiden jälkeen oli hirveän noloa, ettei hallitus saanut leikkauksia aikaiseksi viime vuonna sen enempää puoliväliriihessä kuin syksyn budjettineuvotteluissakaan.</p><p>Sekin oli toki selvää, miksi yritystukien uudistaminen on Sipilän hallitukselle niin vaikeaa. Leikkaukset kun osuisivat Kokoomuksen ja Keskustan keskeisiin sidosryhmiin. Silti jaksoin hämmästyä, miten suuri rooli näille sidosryhmille annettiin parlamentaarisessa työryhmässä.</p><p>Siellä ne istuivat neuvottelupöydässä mukana, kaikki suurimpien edunsaajien etujärjestöt.</p><p>Hyvään lainvalmisteluun ilman muuta kuuluu intressiryhmien kuuleminen. Voi perustellusti väittää, että Suomessa on saatu yhteiskuntarauha pysymään ja eri tahot noudattamaan lakeja varsin kuuliaisesti pitkälti juuri siksi, että lainvalmistelu on osallistavaa.</p><p><strong>On kuitenkin hyvin eri asia kuulla intressitahoja kuin päästää ne päättämään omista eduistaan.</strong> Valitettavasti tämä päätöksentekoon mukaan ottaminen näyttää Suomessa yleistyvän. Lobbarit ovat jo useita kertoja olleet mukana hallitusneuvotteluissa hallitustavoitteita sorvaamassa. Nyt etujärjestöt päästettiin parlamentaarisen työryhmän jäseniksi. Onko seuraava askel, että eduskunnan valiokuntiin tulee vakiopaikat MTK:lle ja EK:lle?</p><p>Anders Blom teki ansiokkaan työn nostaessaan väitöskirjassaan esille suomalaisen rakenteellisen korruption toimintatapoja. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, että Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisen sopimisen päivitystä.</p><p>Nyt meillä on tilanne, jossa yhteiskunnan vaikutusvaltaisimmat tahot käyttävät kaiken arvovaltansa estääkseen yhteiskunnan ja liike-elämän rakenteita kehittymästä ja pitääkseen aikoinaan aivan erilaisessa tilanteessa myönnetyt etuudet ikuisesti voimassa. Samaan aikaan leikataan yhteiskuntaa uudistavista ja kilpailukyvyn kannalta olennaisista asioista, kuten tutkimuksesta ja koulutuksesta. Leikataan myös yhteiskuntarauhan kannalta olennaisista asioista, kuten sosiaaliturvasta.</p><p>Liike-elämän etujärjestöt maalailevat uhkakuvia siitä, kuinka kilpailukyky on mennyttä, jos yritystukia leikataan. Tämä ei kerta kaikkiaan ole uskottavaa, kun tilastoja katsoo. Esimerkiksi yksi suurimmista yksittäisistä tuista, energiaintensiivisen teollisuuden sähköveron palautus, valuu suoraan suurten yritysten osinkoihin.</p><p><strong>Itse olen vahvasti sitä mieltä, että valtion tehtävä ei ole kannatella kannattamatonta yritystoimintaa</strong> &ndash; ja vielä vähemmän sen tehtävä on syytää tukia vakavaraisille yhtiöille, joilla ei ole ongelmia saada rahoitusta. Yritysten, jos keiden, tulisi ennen kaikkea pystyä toimimaan markkinoilla terveen kilpailun pelisäännöillä.</p><p>Valtion roolina voi olla esimerkiksi auttaa uusia markkinoita alulle, tukea markkinoita uudistavaa tutkimus- ja kehitystyötä, paikata yksityisillä rahoitusmarkkinoilla ilmeneviä aukkoja tai estää haitallisten ulkoisvaikutusten syntymistä. Valtaosa suomalaisista yritystuista ei kuitenkaan noudata näitä periaatteita.</p><p>Yritystukien uudistamiselle on suuri tarve. Tuet tulevat kalliiksi ja valtaosa niistä vääristää markkinoita. Se, että hallitus ei ole uudistusta saanut aikaan, on surullista, häpeällistä ja erittäin haitallista Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen tässä pari päivää sulatellut uutista hallituksen asettaman yritystukityöryhmän tuloksettomuudesta sekä tietoja ryhmän työskentelytavoista. Tuloksettomuus ei yllättänyt, toimintatapojen räikeys ehkä sentään jonkin verran.

Miksi tuloksettomuus ei yllättänyt? Koska alusta asti oli selvää, että työryhmä asetettiin vain siksi, että näyttäisi siltä kuin tehtäisiin jotakin. Innokkaiden puheiden jälkeen oli hirveän noloa, ettei hallitus saanut leikkauksia aikaiseksi viime vuonna sen enempää puoliväliriihessä kuin syksyn budjettineuvotteluissakaan.

Sekin oli toki selvää, miksi yritystukien uudistaminen on Sipilän hallitukselle niin vaikeaa. Leikkaukset kun osuisivat Kokoomuksen ja Keskustan keskeisiin sidosryhmiin. Silti jaksoin hämmästyä, miten suuri rooli näille sidosryhmille annettiin parlamentaarisessa työryhmässä.

Siellä ne istuivat neuvottelupöydässä mukana, kaikki suurimpien edunsaajien etujärjestöt.

Hyvään lainvalmisteluun ilman muuta kuuluu intressiryhmien kuuleminen. Voi perustellusti väittää, että Suomessa on saatu yhteiskuntarauha pysymään ja eri tahot noudattamaan lakeja varsin kuuliaisesti pitkälti juuri siksi, että lainvalmistelu on osallistavaa.

On kuitenkin hyvin eri asia kuulla intressitahoja kuin päästää ne päättämään omista eduistaan. Valitettavasti tämä päätöksentekoon mukaan ottaminen näyttää Suomessa yleistyvän. Lobbarit ovat jo useita kertoja olleet mukana hallitusneuvotteluissa hallitustavoitteita sorvaamassa. Nyt etujärjestöt päästettiin parlamentaarisen työryhmän jäseniksi. Onko seuraava askel, että eduskunnan valiokuntiin tulee vakiopaikat MTK:lle ja EK:lle?

Anders Blom teki ansiokkaan työn nostaessaan väitöskirjassaan esille suomalaisen rakenteellisen korruption toimintatapoja. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, että Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisen sopimisen päivitystä.

Nyt meillä on tilanne, jossa yhteiskunnan vaikutusvaltaisimmat tahot käyttävät kaiken arvovaltansa estääkseen yhteiskunnan ja liike-elämän rakenteita kehittymästä ja pitääkseen aikoinaan aivan erilaisessa tilanteessa myönnetyt etuudet ikuisesti voimassa. Samaan aikaan leikataan yhteiskuntaa uudistavista ja kilpailukyvyn kannalta olennaisista asioista, kuten tutkimuksesta ja koulutuksesta. Leikataan myös yhteiskuntarauhan kannalta olennaisista asioista, kuten sosiaaliturvasta.

Liike-elämän etujärjestöt maalailevat uhkakuvia siitä, kuinka kilpailukyky on mennyttä, jos yritystukia leikataan. Tämä ei kerta kaikkiaan ole uskottavaa, kun tilastoja katsoo. Esimerkiksi yksi suurimmista yksittäisistä tuista, energiaintensiivisen teollisuuden sähköveron palautus, valuu suoraan suurten yritysten osinkoihin.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että valtion tehtävä ei ole kannatella kannattamatonta yritystoimintaa – ja vielä vähemmän sen tehtävä on syytää tukia vakavaraisille yhtiöille, joilla ei ole ongelmia saada rahoitusta. Yritysten, jos keiden, tulisi ennen kaikkea pystyä toimimaan markkinoilla terveen kilpailun pelisäännöillä.

Valtion roolina voi olla esimerkiksi auttaa uusia markkinoita alulle, tukea markkinoita uudistavaa tutkimus- ja kehitystyötä, paikata yksityisillä rahoitusmarkkinoilla ilmeneviä aukkoja tai estää haitallisten ulkoisvaikutusten syntymistä. Valtaosa suomalaisista yritystuista ei kuitenkaan noudata näitä periaatteita.

Yritystukien uudistamiselle on suuri tarve. Tuet tulevat kalliiksi ja valtaosa niistä vääristää markkinoita. Se, että hallitus ei ole uudistusta saanut aikaan, on surullista, häpeällistä ja erittäin haitallista Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle.

]]>
2 http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253405-on-hapeallista-ja-haitallista-ettei-hallitus-uudista-yritystukia#comments Kilpailukyky Sipilän hallitus Yritystuet Yritystukityöryhmä Fri, 06 Apr 2018 08:23:32 +0000 Kaisa Hernberg http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253405-on-hapeallista-ja-haitallista-ettei-hallitus-uudista-yritystukia
Kapitalistit pelkäävät ideologista epäonnistumista, tai sen paljastumista http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253404-kapitalistit-pelkaavat-ideologista-epaonnistumista-tai-sen-paljastumista <p>Vapaa markkinatalous tarkoittaa sitä, että kaikki markkinat ovat &rdquo;täydellisesti kilpaillut&rdquo;. &rdquo;Täydellisesti kilpailtu&rdquo; on tässä tapauksessa lainausmerkeissä siksi, että sen realistinen toteutuminen käytännössä sulkisi pois markkinahintoihin lähes alalla kuin alalla vaikuttavat suuryritykset sekä erilaiset kartellit ja koska suuryritykset eivät koskaan tule katoamaan, kuten eivät kartellitkaan, ei täydellisesti kilpailtuja markkinoita koskaan pääse syntymään eikä vapaa markkinatalous siten tule koskaan toteutumaan. Kuten otsikosta saattoi ymmärtää, tämä ei kuitenkaan ole kirjoitukseni perimmäinen asia. Ajattelin että tämä voisi vain olla mukava tapa aloittaa ja tuoda esiin vääjäämätön, se, jonka kapitalisti tahtoo pitää piilossa: hänen ja eturyhmänsä ajaman ideologian epäonnistuminen.</p><p>Vapaa markkinatalous on kapitalismin kulmakiviä ja pelkästään sen toteutumatta jääminen tarkoittaa kapitalismin epäonnistumista. Vaikkakin epäonnistunut, tässä kirjoituksessa sana &rdquo;kapitalismi&rdquo; saa selkeyden vuoksi pysyä sellaisenaan. Epäonnistunut tai ei, kuitenkin kapitalistit ovat saaneet rakennettua järjestelmän, jossa he saavat työväestöstä irti massiivisen hyödyn, niin suuren, ettei siitä oikein tahdottaisi luopua. Päinvastoin, kapitalistille nykyisessäkin järjestelmässä on vielä kehittämisen varaa. Kansalla on vielä vähän rahaa ja valtiovallan työstä perimä verotus ei vielä maksimaalisesti palaudu liituraitamiehen taskuun. Myöskin yritystuissa on vielä lisättävää, jahka ensin saadaan sosiaalimenoja leikattua. Koska länsimaalaisille &rdquo;sivistysvaltioille&rdquo; ei nykyisin ole muuta talousjärjestelmän vaihtoehtoa kuin kapitalismi/vapaa markkinatalous, tullaan tätä järjestelmää kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Mieluiten sitten hieman &rdquo;vajaana&rdquo; kuin että raha olisi jonkun muun taskussa, eller hur?</p><p>Todellakin, kapitalismista on tullut valtioiden talouden dogmi, &rdquo;todistamatta päteväksi katsottu&rdquo;. Se, että kapitalistit ovat joutuneet jossakin vaiheessa tunnustamaan itselleen tuon dogmin murtumisen, ei tarkoita sitä, että epäonnistumista ja suoranaista valhetta tulisi koskaan tunnustaa kansalle. Siksi sikariporras taistelee yritystuista ja kuten Pekkarisen Mauri, kiukuttelee sitten jos joku sattuu kyseenalaistamaan lobbareiden parveilun niistä päättävien poliitikkojen ympärillä tai sikariportaan toimintaa ylipäätään. He tietävät, ettei bisnekset pyöri &rdquo;vapailla markkinoilla&rdquo; tai omin voimin muutenkaan. Tarjontaa on liikaa, jotkut ideat ovat yksinkertaisesti paskoja ja aina joku tekee halvemmalla tai paremmin mutta kaikki tahtovat vähintään yhtä suuren palan kakkua kuin mitä se viereinen vampyyri saa.</p><p>Kapitalismin näkökulmasta valtio on täydellisen turha olio. Sille valtio on parhaimmillaankin vain rahan kauttakulkulenkki joten mitäpä sillä tekisi? Olisihan heille parempi, jos he itse saisivat jakaa yritystuet ja muutenkin päättää verovarojen käytöstä. Hieman yritystukia suurempi esimerkki tästä on SoTe-uudistus, jossa vaivalloisesti joudutaan kierrättämään verorahat valtion kautta ja sitten erinäisten budjettien ynnä muiden kautta yrityksille. Se joka luulee vapaan markkinatalouden ja kapitalismin olevan hyväksi kansalle, voisi kysyä itseltään: &rdquo;mikä motivoi yksityisiä yrityksiä toimimaan kansan parhaaksi, jos kansalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin käyttää yksityisiä yrityksiä palvelun x tai tuotteen y hankkimiseksi?&rdquo;. Samalla voisi ihmetellä sitä, kuinka sanonta ja sen sisältämä opetus &rdquo;kaikkien munien laittamisesta yhteen koriin&rdquo;, ei päde nyt, kun kyse on vaikkapa terveydenhuollosta.</p><p>On nimittäin niin, ettei kansalla tahi valtiolla todella ole vaihtoehtoja sitten, kun yksityinen sektori osoittautuu sekä laadullisesti, että kustannuksiltaan kelvottomaksi ja kestämättömäksi ratkaisuksi kansan terveyden hoitamiseksi. Siis vain esimerkkinä. Sen lisäksi, että kapitalismi on jo ideana kuolleena syntynyt, se on suorastaan vaarallinen. Helpoin esimerkki löytyy omavaraisuudesta puhuttaessa. Jos Jussi Junttila viljelee perunaa, elättäen sillä itsensä ja samalla syöttäen perunallaan Matteja ja Maijoja ympäri Suomen, se olisi hyvä Jusseille, Mateille ja Maijoille. Vaan eipä syö Matit ja Maijat enää Jussin perunaa, sillä &rdquo;Oy Import Potatoes Ab&rdquo; saa perunaa helvetisti halvemmalla puolalaiselta tuottajalta. Siten, Jussilla ei ole enää työtä eikä perheellään elantoa, valtio ei saa Jussin henkilökohtaisesti maksamia, eikä Jussin yrityksen maksamia veroja mutta &rdquo;Oy Import Potatoes Ab:n&rdquo; pamput saavat melkoisesti enemmän tuloja ja todennäköisesti maksavat veronsa mystiseen veroparatiisiin kaukomailla. Taian omaisesti &rdquo;Oy Import Potatoes Ab:n&rdquo; osakkeita ilmestyy myöskin mm. suomalaisten poliitikkojen salkkuun&hellip; Jos sattuu vaikkapa syttymään sota, voi &rdquo;Oy Import Potatoes Ab&rdquo; nostaa hintoja entisestään, koska kysyntä todennäköisesti lisääntyy ja sodassa olevan valtion oma tuotanto on entistäkin mitättömämpää. Jos Oy Suomi Ab ei osta &rdquo;Oy Import Potatoes Ab:n&rdquo; perunoita, sitten ollaan ilman ja kuollaan nälkään, koska vaihtoehtoja ei ole. Sama pätee nyt ja erityisesti tulevaisuudessa kaikkeen sokerista polttoaineeseen ja kengistä ammuksiin. Kaikki muut voittavat paitsi Jussit, Matit ja Maijat.</p><p>Lopuksi perustavanlaatuinen kysymys: Jos kapitalismi vapaan markkinatalouden ihanteineen kaikkineen on niin erinomaisen ihana ja täydellinen, mihin tarvitaan yritystukia, keinottelua ja laumoittain ostettuja poliitikkoja ja virkamiehiä? Come on&hellip; Vaihtoehtoja on, mutta ensin on tunnustettava nykyisen järjestelmän epäonnistuminen.</p><p>Kirjoitus on julkaistu alunperin <a href="https://www.nykysuomi.com/2018/04/06/kolumni-kapitalistit-pelkaavat-ideologista-epaonnistumista-tai-sen-paljastumista/">Nykysuomi.com</a>-nettilehdessä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vapaa markkinatalous tarkoittaa sitä, että kaikki markkinat ovat ”täydellisesti kilpaillut”. ”Täydellisesti kilpailtu” on tässä tapauksessa lainausmerkeissä siksi, että sen realistinen toteutuminen käytännössä sulkisi pois markkinahintoihin lähes alalla kuin alalla vaikuttavat suuryritykset sekä erilaiset kartellit ja koska suuryritykset eivät koskaan tule katoamaan, kuten eivät kartellitkaan, ei täydellisesti kilpailtuja markkinoita koskaan pääse syntymään eikä vapaa markkinatalous siten tule koskaan toteutumaan. Kuten otsikosta saattoi ymmärtää, tämä ei kuitenkaan ole kirjoitukseni perimmäinen asia. Ajattelin että tämä voisi vain olla mukava tapa aloittaa ja tuoda esiin vääjäämätön, se, jonka kapitalisti tahtoo pitää piilossa: hänen ja eturyhmänsä ajaman ideologian epäonnistuminen.

Vapaa markkinatalous on kapitalismin kulmakiviä ja pelkästään sen toteutumatta jääminen tarkoittaa kapitalismin epäonnistumista. Vaikkakin epäonnistunut, tässä kirjoituksessa sana ”kapitalismi” saa selkeyden vuoksi pysyä sellaisenaan. Epäonnistunut tai ei, kuitenkin kapitalistit ovat saaneet rakennettua järjestelmän, jossa he saavat työväestöstä irti massiivisen hyödyn, niin suuren, ettei siitä oikein tahdottaisi luopua. Päinvastoin, kapitalistille nykyisessäkin järjestelmässä on vielä kehittämisen varaa. Kansalla on vielä vähän rahaa ja valtiovallan työstä perimä verotus ei vielä maksimaalisesti palaudu liituraitamiehen taskuun. Myöskin yritystuissa on vielä lisättävää, jahka ensin saadaan sosiaalimenoja leikattua. Koska länsimaalaisille ”sivistysvaltioille” ei nykyisin ole muuta talousjärjestelmän vaihtoehtoa kuin kapitalismi/vapaa markkinatalous, tullaan tätä järjestelmää kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Mieluiten sitten hieman ”vajaana” kuin että raha olisi jonkun muun taskussa, eller hur?

Todellakin, kapitalismista on tullut valtioiden talouden dogmi, ”todistamatta päteväksi katsottu”. Se, että kapitalistit ovat joutuneet jossakin vaiheessa tunnustamaan itselleen tuon dogmin murtumisen, ei tarkoita sitä, että epäonnistumista ja suoranaista valhetta tulisi koskaan tunnustaa kansalle. Siksi sikariporras taistelee yritystuista ja kuten Pekkarisen Mauri, kiukuttelee sitten jos joku sattuu kyseenalaistamaan lobbareiden parveilun niistä päättävien poliitikkojen ympärillä tai sikariportaan toimintaa ylipäätään. He tietävät, ettei bisnekset pyöri ”vapailla markkinoilla” tai omin voimin muutenkaan. Tarjontaa on liikaa, jotkut ideat ovat yksinkertaisesti paskoja ja aina joku tekee halvemmalla tai paremmin mutta kaikki tahtovat vähintään yhtä suuren palan kakkua kuin mitä se viereinen vampyyri saa.

Kapitalismin näkökulmasta valtio on täydellisen turha olio. Sille valtio on parhaimmillaankin vain rahan kauttakulkulenkki joten mitäpä sillä tekisi? Olisihan heille parempi, jos he itse saisivat jakaa yritystuet ja muutenkin päättää verovarojen käytöstä. Hieman yritystukia suurempi esimerkki tästä on SoTe-uudistus, jossa vaivalloisesti joudutaan kierrättämään verorahat valtion kautta ja sitten erinäisten budjettien ynnä muiden kautta yrityksille. Se joka luulee vapaan markkinatalouden ja kapitalismin olevan hyväksi kansalle, voisi kysyä itseltään: ”mikä motivoi yksityisiä yrityksiä toimimaan kansan parhaaksi, jos kansalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin käyttää yksityisiä yrityksiä palvelun x tai tuotteen y hankkimiseksi?”. Samalla voisi ihmetellä sitä, kuinka sanonta ja sen sisältämä opetus ”kaikkien munien laittamisesta yhteen koriin”, ei päde nyt, kun kyse on vaikkapa terveydenhuollosta.

On nimittäin niin, ettei kansalla tahi valtiolla todella ole vaihtoehtoja sitten, kun yksityinen sektori osoittautuu sekä laadullisesti, että kustannuksiltaan kelvottomaksi ja kestämättömäksi ratkaisuksi kansan terveyden hoitamiseksi. Siis vain esimerkkinä. Sen lisäksi, että kapitalismi on jo ideana kuolleena syntynyt, se on suorastaan vaarallinen. Helpoin esimerkki löytyy omavaraisuudesta puhuttaessa. Jos Jussi Junttila viljelee perunaa, elättäen sillä itsensä ja samalla syöttäen perunallaan Matteja ja Maijoja ympäri Suomen, se olisi hyvä Jusseille, Mateille ja Maijoille. Vaan eipä syö Matit ja Maijat enää Jussin perunaa, sillä ”Oy Import Potatoes Ab” saa perunaa helvetisti halvemmalla puolalaiselta tuottajalta. Siten, Jussilla ei ole enää työtä eikä perheellään elantoa, valtio ei saa Jussin henkilökohtaisesti maksamia, eikä Jussin yrityksen maksamia veroja mutta ”Oy Import Potatoes Ab:n” pamput saavat melkoisesti enemmän tuloja ja todennäköisesti maksavat veronsa mystiseen veroparatiisiin kaukomailla. Taian omaisesti ”Oy Import Potatoes Ab:n” osakkeita ilmestyy myöskin mm. suomalaisten poliitikkojen salkkuun… Jos sattuu vaikkapa syttymään sota, voi ”Oy Import Potatoes Ab” nostaa hintoja entisestään, koska kysyntä todennäköisesti lisääntyy ja sodassa olevan valtion oma tuotanto on entistäkin mitättömämpää. Jos Oy Suomi Ab ei osta ”Oy Import Potatoes Ab:n” perunoita, sitten ollaan ilman ja kuollaan nälkään, koska vaihtoehtoja ei ole. Sama pätee nyt ja erityisesti tulevaisuudessa kaikkeen sokerista polttoaineeseen ja kengistä ammuksiin. Kaikki muut voittavat paitsi Jussit, Matit ja Maijat.

Lopuksi perustavanlaatuinen kysymys: Jos kapitalismi vapaan markkinatalouden ihanteineen kaikkineen on niin erinomaisen ihana ja täydellinen, mihin tarvitaan yritystukia, keinottelua ja laumoittain ostettuja poliitikkoja ja virkamiehiä? Come on… Vaihtoehtoja on, mutta ensin on tunnustettava nykyisen järjestelmän epäonnistuminen.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Nykysuomi.com-nettilehdessä.

]]>
9 http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253404-kapitalistit-pelkaavat-ideologista-epaonnistumista-tai-sen-paljastumista#comments Kapitalismi Talous Vapaa markkinatalous Yritystuet Fri, 06 Apr 2018 07:59:04 +0000 Petri Perta http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253404-kapitalistit-pelkaavat-ideologista-epaonnistumista-tai-sen-paljastumista